Matalat tulot lapsuudessa eivät lisää riskiä psykiatrisille sairauksille, päihdeongelmille ja väkivaltarikollisuudelle Suomessa

Lapsuusajan perheen tulotaso on aikaisempien tutkimusten perusteella yhteydessä myöhempiin psykiatrisiin sairauksiin, päihdeongelmiin ja väkivaltarikollisuuteen. Epäselvää on kuitenkin se, onko kyseessä syy-yhteys eli lisääkö perheen matala tulotaso riskiä mainituille sairauksille ja sosiaalisille ongelmille. Tuore tutkimus tarkasteli kysymystä kaikilla vuosina 1986–1996 syntyneillä yli 650 000 suomalaisella ja heidän joukossaan lähes 427 000 sisaruksella.

Tutkijat käyttivät tutkimuksessa uutta menetelmää, jossa riskejä tarkasteltiin samassa perheessä kasvaneiden sisarusten välillä. Perheiden tulotaso vaihteli sisarusten syntymävuosien mukaan.

– Tulosten mukaan jokainen 12 300 euron lisäys perheen vuosituloissa pienensi tutkittuja riskejä 9–23 prosenttia. Riskejä pienentävä yhteys oli suurin väkivaltarikoksissa ja pienin vakavissa mielisairauksissa. Kaikki yhteydet kuitenkin katosivat, kun sisaruksia verrattiin keskenään, yliopistotutkija Amir Sariaslan Helsingin yliopistosta kertoo.  

Tutkijat olivat odottaneet, että riskit olisivat korkeammat niillä sisaruksilla, joiden täyttäessä 15-vuotta perheen tulot olivat matalammat.

– Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tuloerot eivät vaikuttaneet siihen, missä määrin tutkittavat ilmiöt esiintyivät sisaruksilla, professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta sanoo.   

Vertailemalla yksittäisten henkilöiden sijaan sisaruksia tutkijat saattoivat ottaa huomioon kaikki sisaruksia yhdistävät tekijät kuten puolet heidän geeneistään sekä varhaisen kasvuympäristön vaikutukset. 

Tuloerot eivät vaikuttaneet ilmiöiden esiintymiseen myöskään 1-15 ikävuoden välillä

Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkimusryhmä seurasi henkilöitä heidän 15-vuotispäivänsä jälkeen siihen asti, kun he muuttivat maasta, kuolivat, täyttivät kriteerin tutkittuihin ilmiöihin tai saavuttivat seuranta-ajan vuoden 2018 lopussa. Tutkittuja psykiatrisia sairauksia olivat vakavien mielisairauksien diagnoosi, masennus ja ahdistushäiriöt. Lisäksi tutkittiin päihdeongelmia ja poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia.  

 Tutkimuksessa suoritetut herkkyysanalyysit osoittivat tulokset päteviksi. Tulokset eivät muuttuneet, kun tutkijat mittasivat perheiden tuloja eri aikoina 1-15 ikävuoden välillä. Tulokset pätivät myös niissä lisäanalyyseissä, joissa perheiden sosioekonomista asemaa mitattiin muun muassa toimeentulotuen, työttömyyskorvauksen ja työkyvyttömyyseläkkeen saamisella.  

Epidemiologissa tutkimuksissa on usein vaikeaa ottaa huomioon mainittuihin ilmiöihin liittyviä olennaisia perhetekijöitä kuten geneettisiä riskejä ja lapsuuden ympäristöä. Näin useissa perheiden lapsuusajan tulotasoa ja myöhempiä ongelmia koskevissa tutkimuksissa ei ole voitu tarkastella syy-yhteyksiä.

 

Lisätiedot:
Heikki Hiilamo
Puh. +358 29 4140381
heikki.hiilamo@helsinki.fi

Amir Sariaslan
amir.sariaslan@helsinki.fi