Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2025.
Politiikan tutkija Aleksi Knuutila kollegoineen perehtyi Suomen presidentinvaalien alla Youtuben suosituksiin. Eniten esiin nousivat perussuomalaiset poliitikot, etenkin Jussi Halla-aho. Se johtuu videopalvelun toimintalogiikasta.
— Suositusalgoritmi korostaa aktiivisia sisällöntuottajia, kuten podcastien ja erilaisten keskusteluohjelmien tekijöitä.
Perussuomalaiset poliitikot, kuten Halla-aho, näyttäisivät usein vierailevan niissä.
— Emme saaneet näyttöä väitteelle, että Youtube tarkoituksella nostaisi tiettyjä aiheita.
Vaikuttamisyrityksiä odotettavissa?
Pikaviestipalvelu X:n kohdalla väite on kuitenkin ajankohtainen. X:n omistajalla Elon Muskilla on vahvat yhteydet Yhdysvaltojen nykyhallintoon.
— Nyt on toden teolla kuviteltavissa, että some-alustan omistajalla voi olla poliittisia vaikuttamispyrkimyksiä esimerkiksi tietolähteitä hiljentäen tai poistaen.
Myös Tiktokin suosittelualgoritmi supistaa näkyvyyttä saavien poliittisten aiheiden kirjoa. Eurovaalien alla 2024 näkyvyyttä saivat leikkaukset ja koulupolitiikka, kun taas ilmasto ja maahanmuutto jäivät vaille huomiota.
Osa sosiaalisen median käyttäjistä on jättänyt X:n taakseen, eivätkä kaikki ole aktiivisia Facebookissa. Mukaan on tullut uusia vaihtoehtoja, kuten Bluesky ja Pixelfed.
Poliitikoille tämä tietää lisätöitä. Vielä kymmenisen vuotta sitten yhden tai kahden kanavan avulla tavoitti suuren joukon äänestäjiä. Alue- ja kuntavaaleissa ehdokkailla on silti hyvät mahdollisuudet profiloitua ja saada some-näkyvyyttä.
— Nyt ehdokkaiden on toimittava valikoidummin ja päätettävä, millä alustoilla he haluavat olla erityisen aktiivisia.
Mainontaa ja vihapuhetta
Knuutila työskenteli aiemmin Vaalivahti-hankkeessa. Sen pohjalta syntyi sovellus, joka analysoi, millaista poliittista mainontaa äänestäjään kohdistuu sosiaalisessa mediassa.
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä vaalitutkija on taustaltaan laskennallinen yhteiskuntatieteilijä ja antropologi.
— Some-tutkimus nostaa tavallisimmin esille vihapuheen, misinformaation ja disinformaation. Usein tutkimus loppuu tähän, vaikka olisi tärkeää selvittää niiden vaikutuksia ihmisten asenteisiin vaikkapa vaalien alla.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.