Kokemukset nuorisorangaistuksesta ja ehdollisesta vankeusrangaistuksesta olleet positiivisia

Rangaistukset seuraamuslajeina nähdään hyvänä mahdollisuutena puuttua nuoren rikollisen elämäntilanteen kehittymiseen.

Nuorisorangaistuksen käyttömäärät ovat silti vähäisiä ja sen tunnettuus seuraamuslajina on heikko. Etenkin nuorisorangaistuksen tuntevien ja sitä käyttävien toimijoiden keskuudessa nuorisorangaistusta kuitenkin kehuttiin ja se koettiin merkitykselliseksi nuoren elämäntilanteen kehittymisen ja nuoren muutostukemisen kannalta.

Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Nuorisorangaistus ja valvonnalla tehostettu ehdollinen vankeusrangaistus alaikäisten ja nuorten seuraamuslajeina -raportista. Sen päätavoitteena on tuottaa kokonaiskuva kahdesta seuraamuslajista: nuorisorangaistuksesta ja 15–20-vuotiaille tuomittavasta valvonnalla tehostetusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta.

Varhainen puuttuminen olisi ensiarvoista

Mahdollisuudet vaikuttaa nuoren elämäntilanteeseen ovat sitä paremmat, mitä aikaisemmin ongelmien syvenemiseen päästään puuttumaan. Tämän tutkimuksen yhteydessä varhaiseen puuttumiseen liittyvät ongelmat ovat näyttäytyneet erityisesti rikosprosessin ja sen yhteydessä tuomitun rangaistusseuraamuksen täytäntöönpanon kestoon liittyvien tutkimuslöydösten valossa. Nuorten rikosasiat tulisi käsitellä nopeasti, mutta todellisuudessa prosessit ovat pitkiä.

Toisinaan nuoren elämäntilanne ehtii muuttua asian viranomaiskäsittelyn aikana jopa huonompaan suuntaan ennen kuin seuraamuksen täytäntöönpano alkaa. Jos näin ehtii tapahtua, erityispreventiivisen seuraamuksen avulla tavoiteltavien hyötyjen saavuttaminen vaikeutuu. Joutuisaan käsittelyyn liittyy myös nuorten asioiden keskittämisen tärkeys eri viranomaisilla, kuten poliisilla, syyttäjillä, tuomioistuimella ja Rikosseuraamuslaitoksella.

Yhdyskuntaseuraamustoimistoilla liian niukat resurssit

Tutkimuksessa nousi toistuvasti esiin teema resurssien turvaamisesta ja erityisesti huoli resurssien puutteesta. Rikosseuraamuslaitoksen osalta huoli riittävistä resursseista nousi esiin nimenomaan yhdyskuntaseuraamusten puolella. Nuorten kanssa työskentelevät henkilöt vaikuttivat pääsääntöisesti hyvin motivoituneilta nuorten tukemiseen, mutta työpaineen ja niukkojen resurssien vuoksi esimerkiksi ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomittavan valvonnan tapaamismääriä ei pystytty tarjoamaan niin paljoa kuin mistä nuoren uskottiin hyötyvän.

Nuoren rikosoikeudellisia seuraamuksia kehittäessä tuleekin huolehtia siitä, että Rikosseuraamuslaitoksella on riittävät resurssit seuraamuksen täytäntöönpanoon. Kuitenkin, jotta nuorten asiat tulisivat oikea-aikaisesti ja viivytyksettä täytäntöönpantavaksi Rikosseuraamuslaitokselle, tulee myös poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten resurssien olla riittävät. Oikeuslaitoksessa on useita erilaisia asiaryhmiä (esimerkiksi nuoret, vangit, takavarikot, vanhentuvat rikokset), joissa on tiukat määräajat. Jos yhden ryhmän määräaikoja lisätään, vaikuttaa se muiden rikosasioiden priorisointiin.

Nuorisorangaistuksella epäselvä asema seuraamusjärjestyksessä

Tutkimuksen yhteydessä vahvistui käsitys siitä, että nuorisorangaistuksen käyttöä osaltaan vähentää sen varsin epäselvä asema seuraamusjärjestyksessä. Tästä seuraa myös se, että seuraamusselvityksiä nuorisorangaistuksen soveltuvuudesta pyydetään vain vähän. Nuorisorangaistukseen valikoitumista ei pitäisi ohjata yksinomaan rikoksen vakavuuden ja aikaisempien tuomioiden pohjalta, koska kyseessä on erityispreventiivisesti orientoitunut seuraamus, jossa paino on kuntoutustarpeessa ja sosiaalisessa selviytymisessä. Tutkimuksen kohteena olleet seuraamuslajit ovat olleet käytössä jo vuosia, ja nuorisorangaistuksen käyttö on säilynyt vähäisenä kaikkien näiden vuosien ajan. Näin ollen lainsäädännön selkeyttäminen voi edesauttaa uusien toimintamallien hyväksymistä käytäntöön.

Tutkimus on toteutettu osana Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin lakisääteistä tehtävää ja on oikeusministeriön tilaama selvitys. Tutkimuksen kohteena ei ole ollut niin kutsuttu nuorten jengirikollisuus yleisenä ilmiönä, eikä se täten ota kantaa ajankohtaisiin toimenpide-ehdotuksiin tai uuteen hallitusohjelmaan.

Raportissa kuvataan yksityiskohtaisemmin tutkimuksen kohdetta, eli nuorisorangaistusta ja ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomittavaa valvontaa lainsäädännön näkökulmasta. Tämän lisäksi siinä käsitellään syyttämiskäytäntöä sekä tuomitsemis- ja seuraamusselvitysprosessia, rikosprosessien kestoa, sekä seuraamusten sisältöjä ja intensiivisyyttä.
 

Julkaisu:

Nuorisorangaistus ja valvonnalla tehostettu ehdollinen vankeusrangaistus alaikäisten ja nuorten seuraamuslajeina. Halén, Anna; Tuomala, Saila; Tyni, Sasu & Laurila, Tuomas. Katsauksia 56/2023. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Lisätiedot: projektisuunnittelija Anna Halén, anna.halen@helsinki.fi

 

Mitä tiedämme katujengeistä? Keskustelu Tiedekulmassa 14.2.

Tiedekulmassa keskustellaan nuorten väkivaltarikollisuudesta ja niin kutsutusta katujengi-ilmiöstä 14.2.2024 klo 17. Tule paikan päälle tai striimin ääreen seuraamaan keskustelua. Tutustu tapahtumaan