Ilmastojohtajuuden pitäisi olla kunnianhimoisempaa ja tehokkaampaa, esittää väitöskirjatutkija Karoliina Hurri, joka on Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa seurannut erityisesti Kiinan roolia YK:n ilmastoneuvotteluissa.
– YK:n ilmastoneuvotteluissa on jo sopu siitä, että ilmastotoimia tarvitaan. Neuvotteluja hidastavat kuitenkin edelleen tulkintaerot siitä, kenen pitää kantaa vastuu ja miten. Näitä haasteita kuvaan tutkimuksessani tulkintakonflikteina, jotka keskittyvät kielen merkitykseen esimerkiksi siinä, kehystetäänkö länsimaat neuvotteluissa ”johtajina” vai esimerkiksi ”suurimpina saastuttajina”, selittää Hurri.
Hurrin tutkimus keskittyy erityisesti ymmärtämään tulkintakonflikteja Kiinan kasvavasta roolista YK:n ilmastoneuvotteluissa. Kiina kuuluu ilmastoneuvotteluissa kehittyvien maiden neuvotteluryhmään. Yksi keskeisimpiä ristiriitoja osapuolien erilaisissa ymmärryksissä Kiinan halukkuudesta kantaa suurempaa vastuuta ilmastotalkoissa liittyy maan kehitysmaaidentiteettiin.
– Osapuolilla on erilaisia taustaoletuksia siitä, tarkoittaisiko Kiinan kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka tästä identiteetistä luopumista neuvotteluissa. Nämä ristiriitaiset näkemykset Kiinan roolista ja siitä, kuka voi esiintyä ilmastojohtajana, ovat läsnä sekä ilmastoneuvotteluissa että ilmastojohtajuuden akateemisessa keskustelussa, Hurri kertoo.
Tarvitaan luottamuksen rakentamista länsimaiden ja kehittyvien maiden neuvotteluryhmän välillä
Jos nykyiset kansainväliset ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa, Kiinalta tarvitaan yhä kunnianhimoisempia ilmastotoimia. Hurrin väitöskirja korostaa, että syyttelyn sijasta tarvitaan siltoja ja luottamuksen rakentamista erityisesti länsimaiden ja kehittyvien maiden neuvotteluryhmän välillä. Luottamuksen rakentamisessa myös länsimaiden peiliin katsomisella on keskeinen tehtävä. Kiinan lisätoimien vaatimisella on heikko pohja niin kauan kuin länsimaat eivät osoita tehokasta ilmastojohtajuutta.
– Ilmastokriisin vakavuus ja tahti huomioon ottaen tarvitsemme toimijoita, joiden kunnianhimo ilmastotoimissa ei ole korkea ainoastaan verrattuna muihin toimijoihin nähden vaan kunnianhimon pitää olla linjassa kansainvälisten ilmastotavoitteiden kanssa. Tämän takia ilmastojohtajuuden arvioinnissa on tärkeää määritellä johtajuuden tavoite selkeästi, Hurri toteaa.
Ilmastojohtajuutta pitäisi arvioida yhä kriittisemmin
Ilmastojohtajuusteoriat on hyvin pitkälti kehitetty länsimaissa, ja tutkimus ilmastojohtajuudesta on keskittynyt erityisesti suuriin päästäjiin kuten Euroopan unioniin ja Yhdysvaltoihin. YK:n ilmastoneuvotteluissa ilmastojohtajuutta on odotettu erityisesti näiltä rikkailta mailta niiden suurien historiallisten päästöjen ja korkeamman taloudellisen kapasiteetin vuoksi. Nämä seikat ovat johtaneet siihen, että ilmastojohtajuutta ymmärretään usein hyvin länsimaalaisesta näkökulmasta.
Väittelijän yhteystiedot:
Karoliina Hurri
Puh. 040 8489441
karoliina.hurri@helsinki.fi
**************************************************
FM Karoliina Hurri väittelee 16.9.2023 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Climate leadership beyond the Global North: The construction of China’s international climate-leader role during the post-Paris era”. Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian PIII-salissa (Yliopistonkatu 3).
Vastaväittäjänä on professori Charles Parker Uppsalan yliopistosta ja kustoksena on Tuomas Ylä-Anttila.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.
Väitöskirja on elektronisesti luettavissa Heldassa.