Onko vankilaan sulkemisessa järkeä vai onko se pikemminkin alkukantainen kosto? Miten vankeus vaikuttaa ihmiseen? Auttaako se vankia ympäröivää yhteiskuntaa?
Eilen alkaneilla Tieteen päivillä tutkijat vastasivat kysymykseen kriminologian, oikeuspolitiikan ja psykiatrian alojen tuottaman tiedon valossa.
– Jos tavoite on parantaa vanki, on helppo sanoa että vankila ei toimi. Rikosten uusimisluvut ovat korkeat, tiivistää professori Tapio Lappi-Seppälä.
Puolessa vuodessa takaisin
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttia Helsingin yliopistossa johtavan Lappi-Seppälän mukaan hoito-optimismi mureni jo 1960–70-luvuilla perustuksiaan myöten.
– Uusin tieto Suomesta koskee vuonna 2004 vapautettuja vankeja. Heistä 67 prosenttia sai viiden vuoden kuluessa uuden vankeus- tai yhdyskuntapalvelutuomion.
Puolet uusijoista jatkaa rikosuraansa jo puolen vuoden kuluessa vapautumisestaan.
Ihan aina lohduttomat mielikuvat eivät silti ole totta.
– Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomitut esimerkiksi saavat uuden tuomion vastaavan tyyppisistä rikoksista suhteellisen harvoin, Lappi-Seppälä kertoo: noin seitsemän vuoden seurantatutkimuksen aikana kuusi prosenttia vapautuneista uusi rikoksensa.
ADHD, työkyvyttömyys, päihdeongelma
Vankien arkitaidot lukutaidosta alkaen ovat hatarat, ja vankilan huonoa hoitovaikutusta onkin yritetty paikata järjestämällä vankiloihin mielekästä kurssitusta. Tiedollisia ja toiminallisia valmiuksia kehittävät ohjelmat näyttävät Lappi-Seppälän mukaan pienentävän uusimislukuja, mutta vain vähän.
Harkitsemisen arvoinen vaihtoehto on yhdyskuntapalvelu, jonka läpikäyneet uusivat rikoksensa harvemmin kuin vastaavista teoista vankilaan tuomitut.
Vankien koulutukseen sekä päihdeongelmien, mielenterveyden ja sairauksien hoitoon olisi joka tapauksessa investoitava, Lappi-Seppälä ja Psykiatrista vankisairaalaa johtava Hannu Lauerma vetosivat. Vankiloissa elää työkyvyttömiä, sairaita ja lapsuudesta asti kaltoin kohdeltuja ihmisiä, jotka eivät siviilissä saa kunnon hoitoa ongelmiinsa – muun muassa päihdeongelmien ja huonojen vuorovaikutustaitojen takia.
– Vangit suhtautuvat päihdekuntoutukseen myönteisesti, Lauerma kertoi.
Lisätietoa hoidon vaikutuksista
Avun vaikuttavuudesta tiedetään toistaiseksi liian vähän, ylilääkäri, dosentti Lauerma sanoo. Hoitoja olisi opittava kohdentamaan nykyistä tarkemmin.
Aivan uusi ilmiö muurien sisällä on psykoottisista häiriöistä kärsivien vankien määrän kasvu.
– Tieto pitää vielä varmistaa, mutta viimeisimmän laajan terveysselvityksemme perusteella näyttää siltä, että vuosikymmenessä on tapahtunut hyvin dramaattinen muutos. Kun psykiatrisia sairaalapaikkoja ja mielentilatutkimuksia on karsittu, vakavasti sairaat ilmeisesti päätyvät useammin vankilaan.
Terveisiä Sipilän hallitukselle
Lappi-Seppälän mukaan rikollisuuden vähentämisessä keskeisimpiä avainsanoja on viina.
– Ryöstöjen, pahoinpitelyiden ja monien muidenkin rikosten määriä kuvaavat käyrät seuraavat tarkasti alkoholinkulutusta kuvaavaa käyrää.
Professori lähettikin terveisiä Suomen hallitukselle: vankeusrangaistuksella on ei-toivotut oheisvaikutuksensa, mutta niin on myös alkoholipolitiikan höllentämisellä. Onko nelosolutta välttämätöntä saada ruokakaupasta?