Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2024.
Väestöliiton Perhebarometri kattaa suomalaisten parisuhteiden tarkastelun 79 ikävuoteen saakka. Nyt myös iäkkäiden suomalaisten tarpeita ja toiveita parisuhteista on kuultu, kertoo marraskuussa julkaistun Perhebarometrin kirjoittamisesta ja analysoinnista päävastuussa ollut tutkija Tiia Sorsa.
Suhtautuminen parisuhteisiin ja yksin elämiseen muuttuu, kun ihmiset ikääntyvät. Sukupuolten väliset erot ovat suuria. Noin joka kymmenes yli 60-vuotiaista naisista ei halua lainkaan parisuhdetta ja pitää parisuhteettomuutta itselleen parhaana suhdetilana. Samanikäisistä miehistä näin ajattelee vain kolme prosenttia.
Ikääntymistä tutkiva yhteiskuntapolitiikan professori Virpi Timonen Helsingin yliopistosta selittää vanhenevien ihmisten parisuhdetoiveita elämänhistorian kautta.
— Mies on yleensä suhteen vanhempi osapuoli, jolloin hän on usein ensimmäinen, joka vaatii ja tarvitsee hoitoa. Etenkin leskeytyneillä iäkkäillä naisilla viimeisin kokemus parisuhteesta onkin todennäköisesti hoivaajan roolista.
Uusi kokemus vaativasta osasta ei välttämättä innosta uudelleen, ei ainakaan kovin pian puolison poismenon jälkeen.
Niukka tarjonta
Iäkkäille miehille on sosiaalisesti hyväksyttämäpää hakeutua uuteen suhteeseen itseään nuoremman kumppanin kanssa eron tai leskeytymisen jälkeen, Timonen toteaa. Näin harvemmin tapahtuu naisten kohdalla. Useampi kuin joka kolmas yli 60-vuotias nainen elää ilman parisuhdetta, koska viimeisin suhde on loppunut kumppanin kuolemaan.
— Suurin osa miehistä kuolee naimisissa. Suurin osa naisista kuolee leskenä.
Koska suomalaisilla naisilla on miehiä pidempi eliniänodote, ikääntyviä miehiä on lisäksi paljon vähemmän — myös sinkkuina.
— Ikääntyvien naisten innottomuuden taustalla voi olla melko pieni ja kutistuva määrä miehiä, jotka eivät näyttäydy erityisen houkuttavina kumppaneina. Ei ole paljon tarjontaa, eikä tarjonta välttämättä vastaa kysyntää, professori sanoo.
Elettyä elämää
Vanhemmalla iällä parisuhteeseen tai parisuhteettomuuteen heijastuu myös elämänmittainen painolasti. Aiemmat elämänvaiheet, epäonnistumisen kokemukset loppuneista suhteista, epävarmuus perintöasioista sekä kysymykset hoivasta voivat muodostaa monimutkaisen kuvion, Timonen arvioi.
— Ikääntyessä jo yksin aika tuo tietynlaisen dynamiikan, ettei enää haluta, uskalleta tai voida muodostaa uusia parisuhteita, Virpi Timonen huomauttaa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.