Väitöskirjassa analysoidaan konfliktialueilla työskentelevien humanitaaristen toimijoiden kokemuksia. Sitä varten haastateltiin kahtakymmentä Syyrian alueella toiminutta tai toimivaa avustustyöntekijää tai muuta asiantuntijaa.
– Kansainväliset ja kansalliset avustustyöntekijät toimivat huomattavan erilaisissa olosuhteissa. Yleensä paikallisille avustustyöntekijöille on tarjolla vähemmän turvatakuita kuin heidän kansainvälisille kollegoilleen, kertoo tutkimuksen tehnyt väitöskirjatutkija Iida-Maria Tammi Helsingin yliopistosta.
Väitöksen mukaan ongelmallista on esimerkiksi tapa, jolla työtehtävät jaetaan humanitaarisen henkilöstön kesken. Ulkomaiset työntekijät toimivat usein hallinnollisissa tai asiantuntijatehtävissä, kun taas paikan päällä palkattu henkilöstö on lähinnä vastuussa avustushankkeiden toimeenpanosta. He viettävät suuren osan työajastaan epävakaissa kenttäolosuhteissa, joka altistaa heidät monille erilaisille turvallisuusuhille.
Työntekijöitä voidaan sodan jälkeen pidättää tai haastaa oikeuteen
Avustustyöntekijöiden kenttäturvallisuus on läheisesti kytköksissä paikalliseen poliittiseen tilanteeseen. Esimerkiksi Syyrian sodassa Bashar al-Assadin hallinto on käytännössä kriminalisoinut oppositioalueille toimitettavan avun.
– Sodan päätyttyä kuka tahansa näillä alueilla toimineista avustustyöntekijöistä voidaan kansallisen lainsäädännön nojalla pidättää tai haastaa oikeuteen, Tammi sanoo.
Tammi huomauttaa, että avun kriminalisointi on erityisen vakava uhka paikallisille humanitaarisille toimijoille. Toisin kuin avustusjärjestöjen lähettämällä henkilökunnalla, kohdemaassa palkatuilla työntekijöillä on tapana jäädä maahan akuutin humanitaarisen kriisin päätyttyä ja osallistua sen jälleenrakentamiseen.
– Tämä pitkäkestoinen oleskelu konflikti- ja kriisialueilla lisää paikallisten työntekijöiden turvattomuutta. Se myös haastaa vakiintuneen käsityksemme avustustyöntekijöiden turvallisuudesta ilmiönä, joka rajoittuu humanitaaristen hankkeiden kestoon.
Yksi väitöskirjan keskeinen päätelmä onkin, että humanitaarisen järjestelmän käytäntöjen, normien ja olettamusten kriittistä tarkastelua tulisi lisätä. Näin voidaan demokratisoida avustustyön turvallisuusmekanismeja sekä parantaa marginalisoituneiden toimijoiden asemaa.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Iida-Maria Tammi, iida.tammi@helsinki.fi, puh. 050 355 1762.
****
MSc Iida-Maria Tammi väittelee 13.10.2023 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Invisible Threats - The Making and Unmaking of Humanitarian Security in the Syrian Civil War". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskus, Juhlasali, Fabianinkatu 26.
Vastaväittäjänä on professori Dorothea Hilhorst, International Institute for Social Studies, Erasmus University Rotterdam, ja kustoksena on Samuel White.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 252/2023.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.