Hoivakodeissa työskentelevät painivat monien arvoristiriitojen kanssa

Vanhustyön parissa toimivat joutuvat työskentelemään vakavien moraalisten ristipaineiden alla, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa pyydettiin hoivakodeissa vanhustyössä toimivia tulevia sosionomeja ja geronomeja kuvaamaan jokin työssään esiintynyt ongelmatilanne ja vastaamaan arvojaan ja moraalisia ajattelumallejaan kartoittavaan kyselyyn.

Tutkimus toi esiin eettisiä arvoristiriitoja vanhustyön piirissä toimivien ja hoivaorganisaation välillä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Merkittävää ristiriitaa vanhustyöntekijät kokivat organisaation vaatimusten ja vanhuksen itsemääräämisoikeuden toteutumisen välillä monissa tapauksissa.

– Esimerkiksi henkilöitä, joiden etua kukaan läheinen ei ajanut, saatettiin kohdella mielivaltaisesti tilanteissa, joissa kyseessä oli muistisairaus tai muut hoivatilanteet. Iäkkään henkilön toiveita ei kunnioitettu muun muassa lääkityksen tai ravinnonsaannin osalta, sanoo väitöskirjatutkija Eva Wardi Helsingin yliopistosta.

Väitöksen mukaan kyselyn vastauksissa viitattiin myös väärinkäytöksiin, joiden yhteydessä vanhustyöntekijä joutui poikkeamaan totuudesta yhteydenpidossa omaisiin.

– Esimerkiksi näissä tilanteissa vanhustyöntekijä joutui toimimaan omaa etiikkaansa ja arvojaan vastaan usein työpaikan menettämisen pelossa, Wardi sanoo.

Työntekijöiden arvot ja moraaliset ajattelumallit näkyivät kuvattujen ongelmatilanteiden sisällössä siten, että universalismia ja itseohjautuvuutta arvostavat kiinnittivät useammin huomiota vanhusten autonomian toteutumiseen.

– Tulokset antoivat viitteitä myös siitä, että vallitsevaa moraalisten ongelmien luokittelujärjestelmää pitäisi tarkentaa, Wardi kertoo.

Digitalisaatio syrjäyttää vanhusväestöä

Tutkimuksen mukaan vanhusväestö on kohdannut lisäksi digitalisoituvan maailman, jonka ulkopuolelle ja samalla omien tietojensa ulottumattomiin yli miljoona kansalaista syrjäytyy. Kyse on kansalaisten perusoikeuksien heikosta toteutumisesta, kuten esimerkiksi kanta.fi järjestelmän tietojen kohdalla tarvittavien tietoteknisten taitojen puuttuessa mahdottomuudessa tutustua omiin tietoihinsa, kommentoida tai vaatia muutosta.  

– Huomio tutkimuksessa kohdistuu sen ihmisryhmän ihmisarvoon, elämän hallinnan suhteen syrjäytyvään vanhusväestöön, joka suljetaan myös monen muun elintärkeän sähköisen palvelun ulkopuolelle ja tämän eriarvoistamisen hyväksymiseen ja oikeuttamiseen, Wardi painottaa.  

Väitöskirjatutkimuksessa oli kolme empiirisen osatutkimuksen tutkimuskohdetta. Niissä keskityttiin moraalin, oikeudenmukaisuuden ja eettisten ristiriitojen tutkimiseen työelämän vuorovaikutussuhteissa.  Vanhustyön lisäksi keskiössä oli lastensuojelun ammattilaiset ja historiallinen 1918-luvun eriarvoistava punaorpohuoltoa koskeva tapaustutkimus.

*********************************

YL Eva Elisa Wardi väittelee 5.3.2021 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Moral Values in Conflict in Care - Longitudinal Historical Perspective". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Etäväitös.

Live stream

Live stream passcode: Meeting ID: 672 6098 1111 Password: 832403

Vastaväittäjänä on professori Vilma Hänninen, Itä-Suomen Yliopisto, ja kustoksena on professori Inga Jasinskaja - Lahti.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences 178. Väitöskirjaa myy Unigrafia.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot:

Eva Elisa Wardi

eva.wardi@helsinki.fi