Helsinki pyrkii maailman johtavaksi Venäjä-tiedon keskukseksi. Helsingin yliopisto yhdistää Aleksanteri-instituutin johdolla voimansa muiden tutkimuslaitosten, yliopistojen sekä talouden ja politiikan toimijoiden kanssa. Uuden tietojätin nimi on RussiaHUB Helsinki.
Käytännössä yliopisto hakee rahoitusta uusiin professuureihin, tutkimushankkeisiin ja seminaareihin. Ensi vuoden aikana RussiaHUB pyrkii saamaan myös vierailijoille avoimen tilan Helsingin keskustasta. Tarkoitus on välittää Venäjä-tietoa tiedemaailman ja Suomen rajojen ulkopuolelle.
Neuvostoliiton romahdettua Venäjää koskeva tutkimus rajavaltioissa kuihtui. Emme halua toistaa virhettä.
Ukrainan kriisi ei ole syy tiedekeskuksen perustamiselle, mutta se osoittaa tutkimuksen tärkeyden, sanoo Vladimir Gel’man, Aleksanteri-instituutissa työskentelevä FiDiPro-tutkijaprofessori.
‒ Kun Neuvostoliitto romahti, Venäjää koskeva tutkimus rajavaltioissa kuihtui. Emme halua tehdä samaa virhettä, Gel’man sanoo.
Venäläiset eivät halua sotaa
Gel’man johtaa instituutissa nyky-Venäjän poliittisten rakenteiden tutkimusta. Puhe Neuvostoliitosta on tarkoituksellista: hän todella vertaa Putinin Venäjää kylmän sodan aikoihin.
‒ Venäjän esikuvana on se suurvalta, joka Neuvostoliitto joskus oli. On vaarallista etsiä esikuvia menneisyydestä.
Venäjälle iskee suurin lama sitten 1990-luvun alun.
‒ Venäjä maksaa Ukrainasta kalliin hinnan. Kansa oli Krimin valloituksesta hurmioitunut, mutta innostus on lopahtanut. Venäläiset eivät halua sotaa.
Gel’man ennustaa, että Venäjä vetäytyy Itä-Ukrainasta, jos vain voi säilyttää kasvonsa. Se ei kuitenkaan voi estää lamaa, joka seuraa lännen sanktioista ja öljyn hinnanlaskusta.
‒ Venäjälle iskee suurin lama sitten 1990-luvun alun.
Ei pääsyä valtalehtiin
Gel’man on tutkinut Venäjän sisäpolitiikkaa Neuvostoliiton raunioilta lähtien. Hän aloitti insinööriksi kouluttautuneena aktivistina. Poikkeuksellinen tie professoriksi on ymmärrettävä, sillä oman politiikan tutkimusta ei Neuvostoliitossa ollut.
Nyt Gel’man tutkii Putinin hallinnon uudistuksia. Verouudistus onnistui hyvin, koulu-uudistus ei.
‒ Hallituksen saavutukset riippuvat siitä, kiinnostaako asia maan pientä johtoporukkaa vai ei. Venäjän kehitystä jarruttaa autoritaarinen hallintotapa, joka ei sovi suureen maahan. Donetskin tapahtumat ovat esimerkki seurauksista: tehdään typeriä päätöksiä.
Neuvostoliitossa ei ollut kotimaanpolitiikan tutkimusta.
Gel’manin mukaan politiikan tutkija saa Venäjälläkin olla kriittinen, kunhan ei hyökkää henkilökohtaisuuksiin.
‒ Minun tekstejäni ei kylläkään ole julkaistu valtalehdissä.
Helsingin sijainti on ihanteellinen
Suurimpia tutkijan ongelmia Venäjällä on professorin mukaan luotettavien lähteiden löytäminen. Esimerkiksi vaalidataan ja kyselyiden tuloksiin ei voi aina luottaa.
Helsinki on sijainniltaan ihanteellinen paikka Venäjä-tutkimuksen kodiksi, Gel’man arvioi. Kaikkeen naapuruuskaan ei silti ole vastaus. Tutkija ei voi katsella kohdettaan vain ulkoa. RussiaHUB tekeekin yhteistyötä venäläisten asiantuntijoiden kanssa.
Gel’man itse viettää Venäjällä joka toisen lukukauden ja luennoi Pietarin Eurooppalaisessa yliopistossa.