Mitä kaupungeissa tapahtuu tulevaisuudessa? Millaista tietoa luottamushenkilöt, johto ja asiantuntijat tarvitsevat kaupunkistrategian päivittämiseen? Helsingin yliopiston tutkijat käyvät keskusteluja Helsingin, Espoon ja Vantaan strategioita valmistelevien asiantuntijoiden kanssa kesän aikana.
Monitieteellisen ja avoimen dialogin tavoitteena on auttaa kaupunkeja ymmärtämään monimutkaisia ilmiöitä syvällisemmin ja tuoda uusia näkökulmia strategiavalmisteluun.
Kaupunkiakatemian ja Kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian järjestämässä tiedesparrauksessa tutkijat ja kaupungin asiantuntijat keskustelevat kaupunkeja koskevista ajankohtaisista teemoista kuten kestävyysmuutoksesta, asuinalueista ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Kaupunkien uudet valtuustot hyväksyvät kuntavaalien jälkeen kaupungin strategian neljäksi vuodeksi eteenpäin. Kaupungin strategia pohjautuu keskeisten toimintaympäristön mahdollisuuksien ja uhkien ymmärrykseen ja tästä johdettuihin painopisteisiin. Strategian mukaan suunnataan resursseja ja toimintaa valituille painopisteille.
Uutta strategiaa alettiin valmistella jo ennen uuden valtuuston valitsemista kokoamalla päättäjille toimintaympäristöstä tietoa kuvaamaan sitä, mitä kaupungeissa tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa.
Uusia näkökulmia, ei suoria vastauksia
Tiedesparrauksen idea on lainattu Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofilta, jossa on aiemmin tehty tiedeyhteistyötä ministeriöiden kanssa. Kaupunkiakatemian projektipäällikkö Annina Ala-Outisen mukaan yliopistojen ja kaupunkien välillä tehdään jo valmiiksi hyvin monipuolista yhteistyötä.
– Tiedesparrauksessa haluttiin kokeilla yhteistyötä konkreettisessa toiminnassa ja tuoda strategian taustatyöhön uusia näkökulmia eri tieteenaloilta, Ala-Outinen sanoo.
Helsinki, Espoo ja Vantaa valitsevat jokainen kolme teemaa, joissa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat sparraavat kaupunkeja. Teemoissa korostuvat kaupunkien kestävyystavoitteet, elinvoimaisuus sekä kaupunkilaisten hyvinvointi.
Sparrausta kehitetään yhdessä, mikä mahdollistaa avoimen tiedonvaihdon ja ehkäisee vastakkainasettelua tutkijoiden ja kaupungin asiantuntijoiden välillä.
– Kaupungeilla on valtavasti tietotaitoa näistä teemoista. Lisäksi on hyvä muistaa, että tutkijoiden tehtävänä ei ole antaa suoria vastauksia tai tehdä päätöksiä kaupungin puolesta, sanoo Ala-Outisen kanssa keskusteluja koordinoiva Iiris Koivulehto Helsingin yliopistosta.
– Tutkijat osaavat kuitenkin usein kiinnittää huomiota yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja toimintaa selittäviin tekijöihin. Ne tuovat kiinnostavan lisän strategian valmisteluun.
Yhteistyölle toivotaan jatkoa
Sparraus on kerännyt positiivista palautetta niin tutkijoilta kuin kaupunkien asiantuntijoiltakin.
– Toivomme, että sparrausten myötä luodut yhteydet säilyvät ja keskustelu jatkuu myös näiden tilaisuuksien jälkeen. Tilaisuuksissa on usein päädytty pohtimaan tulevaa yhteistyötä esimerkiksi akateemisten lopputöiden muodossa, Koivulehto sanoo.
Helsingin kaupungin tiedesparraukset toteutettiin kesäkuun alussa. Vantaan ja Espoon kanssa sparrauksia jatketaan vielä kesän jälkeen.
Lisätietoja:
Iiris Koivulehto
yhteyspäällikkö
Helsingin yliopisto