Haastavissa elämäntilanteissa elävät kaipaavat itsenäisyyttä ja tunnustusta

Haastavissa tilanteissa elävillä ihmisillä on paljon omaan elämään liittyviä pyrkimyksiä, mutta esimerkiksi mahdollisuuksien puutteen, vähäisten voimavarojen tai niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi he eivät usein pysty tekemään sitä, mitä haluaisivat.

– Oletus siitä, että niukkuudella olisi aktivoiva tai tehostava vaikutus on ristiriidassa sen tiedon kanssa, että niukkuus johtaa keskittymään päivästä toiseen pärjäämiseen, sanoo väitöskirjatutkija Elina Turunen Helsingin yliopistosta.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin haastavissa elämäntilanteissa elävien ihmisten pärjäämistä Suomessa.

Tutkimustulosten mukaan hyvinvointivaltio tuottaa hyvinvoinnin ohella myös epävarmuutta ihmisten elämään esimerkiksi toimeentulon ja etuus- ja palvelujärjestelmän kautta. Näin oli silloin, jos esimerkiksi etuuspäätöksen odottaminen esti muun tekemisen tai palvelun käyttö sitoi paljon aikaa. 

– Oman elämän hallinnan heikentyminen tai estyminen aiheutti epävarmuutta. Pystyvyys ja oman elämän hallinta olivat tärkeitä itsenäisyyden ja elämän mielekkyyden vuoksi, Turunen kertoo. 

Väitöstutkimuksessa nousivat myös esille kokemukset kuulumattomuudesta ja hyväksynnän puutteesta. Haastavissa elämäntilanteissa oleville oli tärkeää saada arvostusta sosiaalisissa suhteissa. Sosiaalisista suhteista sai tukea pärjäämiseen, ja myös palveluissa sosiaaliset tekijät olivat keskeisiä.   

Valtiolla olisi keinoja vaikuttaa ihmisten pystyvyyteen

Hyvinvointivaltio voisi Turusen mukaan vaikuttaa konkreettisesti pystyvyyteen ja itsenäisyyteen esimerkiksi mahdollistamalla ihmisen voimavaroja vastaavan toiminnan tai työskentelyn, kokeilemalla entistä ennakoitavampaa toimeentuloa ja panostamalla sellaiseen politiikkaan, joka mahdollistaa ihmisten oman toiminnan.

Tulosten perusteella olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen mitkä yhteiskunnalliset prosessit ja instituutiot tuottavat epävarmuutta ja miten hyvinvointivaltio voi tehdä mahdolliseksi haastavissa elämäntilanteissa olevien pystyvyyden ja itsenäisyyden sekä tunnustuksen ja kuulumisen.

Jos kaikki eivät pysty tyydyttämään perustarpeitaan tai osallistumaan yhtä lailla arjessaan tai yhteiskunnan toimintaan, resursseja heitetään hukkaan ja yhteiskunnallinen eriytyminen voi vahvistua.

– Hyvinvointivaltiossa voidaan vaikuttaa siihen, minkälaista tekemistä pidetään tunnustuksen arvoisena tai missä määrin etuuksia saavat ihmiset voivat määrittää toimintansa merkityksellisyyttä, Turunen toteaa.

Väitöstutkimuksessa kysyttiin miten haastavissa elämäntilanteissa elävät ihmiset pärjäävät 2000-luvun alun Suomessa. Tutkimuksessa kysyttiin lisäksi miten haastavissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat vaikuttaa elämäänsä, esimerkiksi minkälaisia mahdollisuuksia sairautta ja toimeentulovaikeuksia kokevilla yksilöillä on toimia ja vaikuttaa elämäänsä, sekä miten rakenteet helpottavat tai hankaloittavat pärjäämistä. 

Tutkimuksen aineistoina olivat köyhyyttä käsittelevät kirjoituskilpailuaineistot, sairausvakuutuksen korvaamia matkoja käsittelevä haastatteluaineisto ja työttömien osallisuutta käsittelevä ryhmähaastatteluaineisto. 

Väittelijän yhteystiedot:
Elina Turunen
Puh. 040 541 3677
elina.turunen@helsinki.fi

***************************************

VTM Elina Turunen väittelee 28.2.2025 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Pystyisin paljon enempään – Köyhyydessä ja muissa haastavissa tilanteissa elävien selviytyminen 2000-luvun alun Suomessa”.

Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3. Tilaisuutta voi seurata myös etänä.

Vastaväittäjänä on professori Mia Hakovirta, Turun yliopisto, ja kustoksena professori Heikki Hiilamo, Helsingin yliopisto.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.