Demokratian toimintahäiriö ilmenee sohvalle jäämisenä

Tutkimuksessa lähestytään tällaista osallistumattomuutta niin sanotun ”sohvaongelman” kautta. Demokratia tarkoittaa myös sitä, että ihminen voi vapaasti valita olla osallistumatta ja jäädä kotisohvalle telkkarin ääreen.

– Monet kokevat olevansa kyvyttömiä tekemään muuta kuin jättäytymään syrjään, vaikka he olisivatkin turhautuneita ja jopa vihaisia siitä, miten politiikkaa tehdään. He eivät näe muuta vaihtoehtoa kuin jäädä kotisohvalle istumaan, sanoo väitöskirjatutkija Joonas Martikainen Helsingin yliopistosta.

Yhteiskunnassa ulkopuoliseksi joutunut ihminen voi kadottaa uskon itseensä kykenevänä ja tasa-arvoisena poliittisena toimijana sekä uskon demokratiaan toimivana mahdollisuutena vaikuttaa.

– Tällöin katoaa myös arkikokemuksen taustalla vaikuttava perusturvallisuuden tunne, luottamus kanssaihmisiin ja jopa toivo paremmasta tulevaisuudesta. Kutsun tällaista kokemuksen murtumista poliittiseksi köyhyydeksi, Martikainen kertoo.

Poliittisesti köyhät kokevat itsensä yhteiskunnan syrjäyttämäksi

Poliittisesta köyhyydestä kärsivät ihmiset eivät koe itseään tasa-arvoisiksi demokraattisen yhteiskunnan jäseniksi. Taustalla on usein esimerkiksi työttömyydestä, varattomuudesta tai syrjinnästä juontuvia nöyryytetyksi tulemisen ja turhautumisen kokemuksia. Tällaiset kokemukset voivat ruumiillistua osaksi ihmisen itseymmärrystä ja arkikokemusta.

– Kun ihminen kokee itsensä yhteiskunnan syrjäyttämäksi, hänen on vaikeaa nähdä tilanteeseensa vaikuttaminen poliittisen osallistumisen kautta vaivan arvoisena. Miksi edes yrittää, kun tyhjän saa pyytämättäkin?

Tällaiset kokemukset tulee tutkijan mielestä ottaa vakavasti. Mitä useampi ihminen menettää uskonsa demokraattisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, sitä vaikeampaa liberaalin demokratian on perustella itseään siihen skeptisesti suhtautuville kansalaisille.

– Tämä on aito ja kasvava uhka nykyaikaisille demokraattisille yhteiskunnille, myös itseään tasa-arvoisena pitävälle Suomelle, Martikainen toteaa.

Polarisaatio? Dialogi! -keskustelussa pohdimme, miten ja miksi vuorovaikutus rakoilee yhteiskunnassa, erilaisissa ryhmissä sekä yksilöiden tasolla. Miten voisimme jälleen ymmärtää toisiamme paremmin?

Tutustu Tiedekulman Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaan! Perehdy kanssamme politiikan murroksen, polarisaation, velkakeskustelun ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kiperiin kysymyksiin.

Tutustu teemaan Hyvä yhteiskunta