Juoksumatka, kalorit, unen laatu ja työtunnit: melkein kaikkea voi nykyisin mitata.
Kun aiemmin ihmisistä tallentui lähinnä syntymäaika ja -paikka, sukulaissuhteita ja myöhemmin koulussa ja lääkärissä kerättyjä tietoja, nyt erilaiset järjestelmät tallettavat ihmisten elämää melkein minuutin tarkkuudella.
– Datafikaatio tarkoittaa, että ihmisen elämä muuttuu tiedoksi ja nyt tietoa kerätään enemmän kuin ennen, Kuluttajatutkimuskeskuksen apulaisprofessori Minna Ruckenstein tiivistää.
Ne yritykset, jotka pystyvät hyötymään datamassoista, pärjäävät tulevaisuudessa.
– Meidän kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita tietojen käytöstä ja siitä, ketkä kaikki datajättien järjestelmiä käyttävät.
Jo nyt dataa keräävät sekä yksityiset että julkiset tahot. Mihin tiedot kulkeutuvat, vaihtelee. Esimerkiksi Amerikassa yksityishenkilöllä ei ole paljonkaan sananvaltaa hänestä kerättyihin tietoihin.
Kun yritykset ja organisaatiot ottavat datajättien palveluita käyttöönsä, datajätit saavat paljon vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Ne voivat vaikuttaa esimerkiksi energian hintoihin ja jakeluun tai terveyspalveluihin.
Siellä yhtiöt perustavat toimintansa pitkälti taloudelliselle hyödylle.
Ruckensteinin mukaan datajättien arvot eivät sovi sellaisinaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Googlen ja Facebookin tavat suhtautua esimerkiksi veroihin tai avoimuuteen poikkeavat suuresti suomalaisesta arvomaailmasta.
– Ei kannata olla naiivi. Datafikaatioon liittyy valtavat kaupalliset intressit, Ruckenstein sanoo.