Suomea on pitkään pidetty PISA-mittausten mallimaana, jossa nuoret menestyvät hyvin koulussa vanhempiensa taustasta riippumatta. Näyttää kuitenkin siltä, että tasa-arvoistuminen on taantumassa.
Tutkimme Toronton yliopiston professori Katyn Chmielewskin kanssa, vaikuttaako vanhempien sosioekonominen tausta nuorten koulumenestykseen. Aineistona käytimme 55 vuoden kuluessa, 1964–2015, kerättyä laajaa kansainvälistä aineistoa, jossa oli mukana yli 100 000 suomalaista nuorta.
Varakkaiden lapset pärjäävät paremmin
Kolme selkeää kehityskulkua nousi esiin. Taustan merkitys laski lineaarisesti, kun tarkastelimme 1950–1984 syntyneitä nuoria ja heidän koulumenestystään. Etenkin peruskoulu-uudistus näytti laskevan vanhempien sosioekonomisen taustan merkitystä. Taustan vaikutus oli kaikkein pienin vuoden 2000 PISA-tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin vuonna 1984 syntyneitä. Nuoret siis näyttivät menestyvän hyvin koulussa vanhempiensa taustasta riippumatta.
Toinen trendi on ollut havaittavissa PISA 2000 -tutkimuksen jälkeen. Vanhempien sosioekonominen tausta on alkanut vaikuttaa aikaisempaa enemmän nuorten koulumenestymiseen, ja kehitys on vahvistunut vuosi vuodelta.
Kolmas kehityskulku myötäilee toista: vanhempien sosioekonominen tausta on aivan viime vuosina noussut paljon aiempaa keskeisemmäksi tekijäksi nuoren koulumenestyksessä. Suomi erottautuu nyt maana, jossa eriarvoisuuden lisääntyminen on suurempaa kuin muissa länsimaissa. Kuilu nuorten välillä syvenee sosioekonomisen taustan mukaan: varakkaiden ja koulutettujen lapset pärjäävät koulussa paremmin kuin köyhien ja kouluttamattomien.
Pysähtyykö sosiaalinen liikkuvuus?
2000-luvulla syntyneen Z-sukupolven on ennakoitu olevan arvoiltaan perinteisempi ja vähemmän materialistinen kuin sitä edeltänyt Y-sukupolvi. Erilaiset lähtökohdat näyttävät kuitenkin jakavan Z-sukupolveen kuuluvia. Onko asialla merkitystä? Ehdottomasti. On epäoikeudenmukaista, jos perhetausta vaikuttaa näin voimallisesti nuoren koulunkäyntiin ja siten heidän mahdollisuuksiinsa myöhemmässä elämässä.
Koulutus on ollut merkittävä tasa-arvon vahvistaja ja sukupolvien välisen sosiaalisen liikkuvuuden edistäjä Suomessa. Olemmeko menettämässä voimavaramme? Kestävässä kasvussa jokainen pääsee mukaan yhteiskuntaan. Näin ei tapahdu, jos osa nuorista putoaa.
Kolumni on ilmestynyt Yliopisto-lehdessä Y/07/19.