Millainen pysähdys työttömäksi jääminen on, Svenska social- och kommunalhögskolanin sosiaalityön professori Helena Blomberg-Kroll Helsingin yliopistosta?
— Onhan se kriisi, mutta sen syvyys voi vaihdella paljonkin. Kriisin voimakkuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, miten suuri osa työllä on ollut työttömäksi jääneen elämässä.
— Ruotsalainen tutkija Bengt Starrin on lähestynyt työttömyyttä häpeän ja taloudellisten vaikutusten kautta. Mitä enemmän työttömyyden vuoksi kokee häpeää ja mitä enemmän se vaikuttaa taloudellisesti, sen suurempi kriisi.
Mikä työttömyydessä hävettää?
— Häpeä on sosiaalinen tunne. Työtön saattaa kokea epäonnistuneensa ja tuntee siitä syyllisyyttä. Työttömyys on myös normista poikkeamista. On tavallista kokea itsensä hyödyttömäksi ja työssäkäyviä alempiarvoiseksi.
— Usein häpeä perustuu vain mielikuvaan muiden suhtautumisesta. Kaikki eivät häpeä — eikä pidäkään.
Moni meistä määrittelee itsensä työnsä kautta. Miten työttömyys vaikuttaa identiteettiin, tohtorikoulutettava Juha-Pekka Lauronen Helsingin yliopistosta?
— Riippuu siitä, miten vahva ammatillinen identiteetti on. Jos elämässä on paljon muutakin, ei työttömyyden vaikutus ole niin suuri.
— Korkeasti koulutettujen voi olla matalasti koulutettuja helpompi hypätä uudenlaiseen työhön ja omaksua sen mukainen identiteetti. Toisaalta koulutus voi rajoittaakin. Vaikea nähdä, että esimerkiksi insinööri ryhtyisi siivoojaksi.
Millainen kuva työttömistä syntyy julkisen keskustelun kautta?
— Usein työttömistä puhutaan passiivisina toimijoina, joihin kohdistetaan toimenpiteitä. Työttömät ovat julkisessa keskustelussa monesti massaa ja prosentteja. Todellisuudessa prosenttien takana on monenlaisia syitä ja ihmisiä.
Helena Blomberg-Kroll, miten julkinen puhe käsittelee työttömiä?
— Keskustelussa näkyy kaksi klassista näkökulmaa: työttömät ovat joko uhreja tai yhteiskunnan elättejä. Keskustelun sävy vaihtelee eri areenoilla. Kansalaisille tehtyjen asennekyselyjen mukaan suomalaiset suhtautuvat melko myönteisesti ja ymmärtäväisesti työttömiin. Monella kansalaisella on kokemuksia omasta tai läheisten työttömyydestä. Toisaalta päättäjien puhetapa on kovempi, työttömien velvollisuuksia korostava.
Onko koronapandemia vaikuttanut mielikuvaan työttömistä?
— Usein suuren laman tai kriisin hetkellä julkinen puhe työttömistä on ymmärtävää. Niin näyttää nytkin käyneen. Toisaalta kun taloudellinen suhdanne kääntyy paremmaksi, työttömyyden rakenteelliset syyt usein unohtuvat ja asenteet työttömiä kohtaan kovenevat.
Asiantuntijamme vastaavat mieltä askarruttaviin arjen ongelmiin. Mistä aiheesta toivoisit tutkijan punnitun näkemyksen? Ehdota s-postitse: yliopisto-lehti@helsinki.fi
Artikkeli on julkaitu Yliopisto-lehden Tohtorin hatusta -palstalla 9/2020.