Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2025.
Sosiologi Daria Krivonos sai 18.6. kynsisalonkiteollisuuden tutkimiseen nelivuotisen rahoituksen. Hän kiinnostui aiheesta Puolassa, jossa pani merkille kynsisalonkien ukrainalaiset työntekijät. Joillakin oli koulutus alalle Ukrainasta, toiset olivat kouluttautuneet vasta muutettuaan.
— Etenkin Itä-Euroopasta ja Kaakkois-Aasiasta tulevat naiset työllistyvät kynsisalonkeihin. Mitä tämän teollisuuden takana on?
Ala kasvaa vauhdilla, ja sen uskotaan tuplaantuvan globaalisti vuoteen 2030 mennessä, Krivonos kertoo. Tutkimuskirjallisuutta aiheesta ei hänen mukaansa juuri ole.
Kynsisalongit katsotaan osaksi self carea, itsehoitoa, vaikka työ ostetaankin palveluna.
— Mielenkiintoista on, millä tavalla kynsisalongit liittyvät hoivan käsitteeseen ja hoiva-alan kriisiin. Monet maahanmuuttajanaiset eivät halua työskennellä vanhusten tai lasten hoitajina.
Työ jota ei pidetä työnä
Krivonos uskoo tutkimuksen avaavan uusia näkökulmia sukupuoleen, eriarvoisuuteen ja maahanmuuttajien työmarkkinoihin. Hän on kiinnostunut myös työntekijöiden ja asiakkaiden motiiveista ja vuorovaikutuksesta.
Krivonosilla on työparinaan väitöskirjatutkija, ja aineistoa he hankkivat Helsingissä ja Varsovassa haastatellen sekä osallistuvalla havainnoinnilla — tekstein, kuvin ja videoin.
Tutkimus nousi otsikoihin kesäkuussa, kun kansanedustaja Wille Rydman kritisoi Krivonosin saamaa rahoitusta.
— Maahanmuuttajataustaisten ja rodullistettujen naisten työtä ei ole historiassakaan arvostettu tai edes tunnistettu työksi, Krivonos kommentoi.
Suomen Akatemia nimitti Daria Krivonosin kesällä akatemiatutkijaksi ja myönsi tälle 756 612 euron rahoituksen.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.