Vuonna 2015 Helsingin yliopistossa opiskeli 32 464 tutkinto-opiskelijaa, jotka suorittivat yhteensä 6 140 tutkintoa. Tohtoreita valmistui ennätykselliset 529. Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita oli 1774 ja henkilöstöä 90 eri maasta. Helsingin yliopistoon pääsi noin 16 prosenttia hakeneista.
Julkaisujen määrä oli 10 444, näistä vertaisarvioituja oli 65 prosenttia.
Helsingin yliopiston 375-juhlavuotta vietettiin vahvojen tiedeteemojen ympärillä. Ensimmäistä kertaa järjestetty tiedepohjainen ideakilpailu, Helsinki Challenge, sai hyvän vastaanoton ja kiitosta eri tahoilta.
Vuoden aikana saavutettiin 67. sija Shanghain yliopistovertailussa, mikä on kautta aikain paras sijoitus. Muiden tunnettujen kansainvälisten yliopistovertailujen sijoitukset olivat: Taiwan 69, Times Higher Education 76 ja QS 96.
Pekingin yliopiston kanssa aloitettua strategista kumppanuutta vahvistettiin.
Helsingin yliopisto sai suomalaisyliopistoista eniten tutkimuksen laatuun perustuvaa Suomen Akatemian rahoitusta. Yliopisto menestyi hyvin myös monissa muissa kilpaillun rahoituksen hauissa.
Yliopisto hankki omistukseensa kaikki Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet. Osakekauppa rahoitettiin kokonaisuudessaan Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n ottamalla lainalla. Ratkaisu auttaa yliopistoa tehostamaan tilankäyttöään strategisesti ja aiempaa vapaammin.
Tutkimuksen kaupallistaminen eteni hyvin. Keksintöilmoituksia tehtiin yhteensä 92, missä on kasvua yli 60 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uusia innovaatioihin pohjautuvia spin out -yrityksiä perustettiin ennätykselliset kuusi.
Rahoitusleikkaukset käynnistivät muutosohjelman
Suomen hallitus ilmoitti keväällä 2015 suurista ja nopeista leikkauksista yliopistojen rahoitukseen. Helsingin yliopistoon kohdistettu leikkaus on noin 50 miljoonaa euroa jo vuonna 2016. Summa kasvaa joka vuosi ja on vuonna 2020 arviolta yli 100 miljoonaa euroa.
Helsingin yliopisto sopeutti talouttaan jo vuosina 2012–2014. Tuolloin tehtyjen toimenpiteiden avulla yliopiston henkilöstömäärä pieneni noin 500 hengellä ja käytössä olevien tilojen määrä väheni. Vuoden 2013 lopulla yliopiston talous oli saatu tasapainoon.
Uudet rahoitusleikkaukset johtivat syksyllä 2015 laajan muutosohjelman käynnistämiseen, rekrytointikieltoon ja yhteistoimintaneuvotteluihin. Muutosohjelma tukee yliopiston strategian toteuttamista sekä säästöjen että uusien panostusten osalta.
Henkilöstövähennyksillä saatavat säästöt vastaavat alle puolta tarvittavasta säästösummasta. Merkittäviä säästöjä haetaan vähentämällä tilakustannuksia. Tiloja on tarkoitus vähentää 80 000 m2, mikä on lähes 20 prosenttia tällä hetkellä käytössä olevista tiloista. Säästöjen lisäksi panostetaan aiempaa enemmän kilpaillun rahoituksen hankintaan.
Yliopistossa on lisäksi käynnissä toimintaprofiilin vahvistaminen sekä laajoja koulutukseen, rakenteeseen ja tietojärjestelmiin liittyviä uudistuksia, joiden avulla parannetaan entisestään opetuksen ja tutkimuksen laatua.
Varautuminen auttaa selviytymään tulevista vuosista
Tehostetuista säästötoimista huolimatta yliopiston toiminnan arvioidaan olevan 20–25 miljoonaa euroa alijäämäistä vuonna 2016. Koska valtion rahoitusleikkaukset ovat etupainotteisia, yliopisto on varautunut käyttämään aiempien vuosien varsinaisen toiminnan ylijäämän kattamaan välttämättömiä menoja ja muutosohjelman edellyttämiä investointeja. Yliopiston toiminnan ylijäämä vuosilta 2010-2015 on yhteensä noin 60 miljoonaa euroa..
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Jaana Husu-Kallion mukaan yliopisto on hoitanut talouttaan hyvin, ylijäämää on kertynyt ja se yhdessä välttämättömien henkilöstövähennysten ja muiden muutostoimenpiteiden kanssa auttaa tilanteen tasapainottamisessa.
– Hallituksen tavoitteena on ollut, että uusia henkilöstövähennyksiä ei tarvita. Uskon, että tehdyt toimenpiteet ja ylijäämien tehokas käyttö pystyvät tukemaan yliopistoa selviämään tästä ja tulevista vuosista, Husu-Kallio kertoo.
Vuonna 2015 Helsingin yliopiston kokonaistuotot olivat 750 miljoonaa euroa, josta 454 miljoonaa euroa oli valtion perusrahoitusta. Kokonaiskulut olivat 704 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus oli 63 prosenttia (441 me) ja tilavuokrien osuus 13 prosenttia (88 me).
Yliopiston toiminnan ylijäämä oli 21 miljoonaa euroa. Arvopapereiden myynneistä ja osingoista kertyi ennätykselliset 25 miljoonaa euroa, mikä näkyi arvopaperisalkun kasvuna. Syksyllä aloitetun muutosohjelman avulla saatiin noin kolmen miljoonan euron lisäsäästöt jo vuonna 2015.
Yliopiston toiminnan ylijäämä vastaa noin kolmea prosenttia kokonaiskuluista ja sillä voisi rahoittaa yliopiston toiminnan 11 päivän ajan.