Helsingin yliopisto palkitsee ilmakehän, muistin ja nanolääketieteen tutkijoita

Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnon saajat valitaan tiedekuntien ehdottamista, edellisen vuoden aikana hyväksytyistä erityisen ansiokkaista väitöskirjoista. Väitöskirjapalkintoja on jaettu vuodesta 1989.

Kansainvälisyys näkyy valinnoissa

– Tutkimusta tehdään usein kansainvälisessä yhteistyössä, jo lähes puolet vuoden 2015 julkaisuista on kansainvälisiä yhteisjulkaisuja. Yliopiston tohtorikoulutettavista useampi kuin joka neljäs on rekrytoitu Suomen ulkopuolelta ja tutkijatohtoreista yli kolmannes on ulkomaalaisia. Tutkimustyön laatu ei toki katso kansalaisuutta, mutta yliopiston kansainvälisyys näkyy tämän vuoden väitöskirjapalkinnoissakin, toteaa palkinnot jakanut kansainvälisistä asioista vastaava vararehtori Anna Mauranen.

Väitöskirjapalkitut 

FT Tuija Jokisen väitöskirjassa perehdytään ilmakehän kemiallisiin reaktioihin ja työssä hyödynnetään poikkitieteellisesti sekä aerosolifysiikan että ilmakemian tutkimusmenetelmiä. Erityisen paljon kansainvälistä huomiota on saanut Jokisen kehittämä uusi havaintoväline Chemical lonization Atmospheric Pressure interface Time-of-Flight mass spectrometer, joka muodostaa myös väitöskirjan perustyön.

Tuija Jokisen väitöskirja on erinomainen esimerkki tieteenalojen rajapinnoilla tapahtuvan tutkimuksen merkityksestä. Monialaisuus on ollut eduksi ilmakehän tutkimisessa, jossa tehdään yhteistyötä useiden eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa.

PhD Elyana Saadin psykologian alan väitös käsittelee työmuistin ja visuaalisen informaation prosessoinnin suhdetta näköaivokuorilla. Työmuistin neuraalista perustaa selvittävä tutkimus on tärkeää sekä perus- että kliinisen tutkimuksen kannalta. Työmuisti on yksi keskeisimmistä kognitiivisista toiminnoista, ja sen rakenne on ollut merkittävä tutkimuksen aihe psykologian alalla jo yli sata vuotta. Lisäksi työmuisti on kliinisesti tärkeä tutkimuksen ala, sillä työmuistihäiriöt ovat keskeisessä roolissa useassa neurologisessa sairaudessa. Väitöskirjatyössä osoitetaan, että työmuisti ei ainoastaan varastoi informaatiota vaan myös ohjaa sitä, miten havaitsemme ympäristöämme.

Elyana Saadin väitöskirjatutkimus on ainutlaatuinen, sillä vaikka visuaalista havainnointia ja työmuistia on tutkittu paljon erikseen, niiden vaikutusta toisiinsa on tutkittu maailmalla vasta vähän.

FaT Mohammad-Ali Shahbazin farmasian alan väitöksessä selvitetään lääkeainetta kuljettavien, huokoisesta piistä valmistettujen kantajapartikkelien ideaalisia ominaisuuksia. Shahbazi paneutuu erityisesti siihen, kuinka lääkeaineiden kantajapartikkeleiden pintakemialliset ominaisuudet vaikuttavat lääkkeiden tehoon. Shahbazi osoitti väitöstyössään muun muassa, että pintakemiallisilla ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus elimistön immuunivasteeseen. FaT Mohammad-Ali Shahbazin väitöskirjatyön tuloksilla ja kehitetyillä menetelmillä on paradigmaa uudistava vaikutus syöpätutkimuksessa sekä entistä tehokkaampien hoitomuotojen ja lääkeaineiden kehitystyössä.

Shahbazin ansioksi on luettava myös väitöstyön laatimisen poikkeuksellinen nopeus, sillä väitöstyö valmistui runsaassa kahdessa ja puolessa vuodessa.

Lisätietoja:

Tutkimushallinnon asiantuntija Krister Talvinen, puh. 02941 23146, s-posti  

Palkinnonsaajien yhteystiedot:

FT Tuija Jokinen, s-posti:

PhD Elyana Saad, s-posti:

FaT Mohammad-Ali Shahbazi, s-posti