Hallitusohjelman rahoitusleikkaukset edellyttävät Helsingin yliopistolta toiminnan sopeuttamista ja aktiivista uusien rahanlähteiden etsintää. Sopeuttaminen ei onnistu ilman henkilöstövähennyksiä.

Helsingin yliopiston hallitus käsitteli kokouksessaan 16.9.2015 hallitusohjelman vaikutuksia yliopiston rahoitukseen ja niiden vaatimia toimenpiteitä. Leikkaukset ovat yliopiston laskelmien mukaan 106 miljoonaa euroa vuodessa Sipilän hallituskauden lopulla 2019–2020. Tämä on 15 % yliopiston kokonaistuloista. Perusrahoituksen leikkaus on 20 % (93 miljoonaa euroa). Lopulliseen sopeutustarpeeseen vaikuttavat muun muassa se, kuinka hyvin yliopisto onnistuu uusien tuottojen hankinnassa sekä se, poistuuko apteekkikompensaatio. Apteekkikompensaation vaikutus on vuositasolla 29 miljoonaa euroa.

Yliopiston hallitus on päättänyt käynnistää muutosohjelman, jolla tavoitellaan 86 miljoonan euron säästöjä. Tämä merkitsee koko henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä henkilöstön vähentämiseksi enintään 1 200 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vähennystarpeen laskelmissa on mukana Helsingin yliopistoon kohdistettu ylimääräinen leikkaus eli apteekkikompensaation poistuminen.

Muutosohjelma on laaja ja sisältää henkilöstökulujen vähennysten lisäksi paljon muita säästökohteita, uudistushankkeita sekä keinoja uusien tuottojen hankkimiseksi. Muutosohjelman toimenpiteet sisällytetään yliopiston vuoden 2016 tavoiteohjelmaan sekä strategiaan kausille 2017–2020.

Hallitus valtuutti yliopiston johdon aloittamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi.

– Tärkein tavoitteemme on säilyttää laadukas opetus ja tutkimus. Nyt etsimme parhaita ratkaisuja sopeuttaa taloutta vaarantamatta tätä tavoitetta, Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio viestittää.

Uusia tuottoja ja kulujen karsimista

Tuleva muutosohjelma jakaantuu tulojen hankkimiseen liittyviin toimenpiteisiin sekä toiminnan kustannusten karsimiseen. Tarvittavat toimenpiteet kirjataan yliopiston vuoden 2016 tavoiteohjelmaan, jonka yliopiston hallitus hyväksyy 15.12.2015.  Toimenpiteitä valmistellaan syksyn aikana.

Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola toteaa, että maailma on muuttunut ja yliopiston on sopeuduttava siihen.

– Ministeriöltä saatava perusrahoitus vähentyy todennäköisesti pysyvästi. Siksi meidän on etsittävä uusia, täydentäviä rahanhankintamuotoja ennakkoluulottomasti, rehtori Jukka Kola sanoo.

Yliopisto hakee uusia tuottoja aiempaa tehokkaamman kansainvälisen tutkimusrahoituksen haun, varainhankinnan ja yritysyhteistyön kautta. Tulosta pyritään parantamaan myös täyttämällä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituskriteerit aiempaa paremmin.

Yliopisto pyrkii aktiivisesti saamaan hallituksen kärkihankkeisiin varattua rahaa muun muassa biotalouteen ja uusiin oppimisympäristöihin liittyvissä hankkeissa.

Helsingin yliopisto valmistautuu perimään lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoita.

Säästöjä haetaan tehostamalla tilankäyttöä entisestään. Yliopisto etsii aiemmin sovittujen tilasäästöjen lisäksi uusia keinoja luopua toimitiloista.

Merkittäviä säästöjä pyritään saamaan myös jatkamalla hankintojen keskittämistä.

IT-kustannuksia vähennetään. Lisäksi arvioidaan kaikkien it-hankkeiden mahdollisuudet tehostaa palvelutuotantoa ja hallinnon prosesseja. 

Muutosohjelman tavoitteena on turvata yliopiston perustoiminta, varmistaa koulutuksen toteuttaminen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitulla tavalla sekä huolehtia täydentävän rahoituksen sitoumuksista.

Helsingin yliopistossa on käynnissä useita uudistushankkeita, jotka nivotaan nyt osaksi muutosohjelmaa. Näitä hankkeita ovat muun muassa Helsinki Life Science Center, muut profilointihankkeet sekä rakenteelliset uudistukset.

Tavoitteena kuulua maailman viidenkymmenen parhaan yliopiston joukkoon

Yliopistoihin ja tutkimukseen kohdistuu paljon toiveita tuottaa uutta kasvua ja kaupallistettavia innovaatioita. Tutkimustulosten vaikuttavuus ja kaupallistamisen kehittäminen tulevat tulevaisuudessa ohjaamaan julkista rahoitusta yhä selvemmin. Tutkimustuloksia ja osaamista halutaan yhä vahvemmin myös elinkeinoelämän tueksi.

– Tutkimuksemme laatu on kansainvälisenkin mittapuun mukaan korkeaa. Tämän kaiken takana on osaava ja motivoitunut henkilöstömme, jonka hyvinvoinnista pidämme mahdollisimman hyvää huolta myös muutostilanteessa, painottaa rehtori Kola.

Helsingin yliopisto haluaa olla yksi maailman huippuyliopistoista myös jatkossa. Yliopiston vahvaa vaikutusta suomalaisen yhteiskunnan menestykseen ei voi kiistää, rehtori Kola vakuuttaa.