Tutkijat löysivät kymmeniä immuunipuolustuksen kannalta tärkeitä geenivirheitä - merkitystä harvinaissairauksista kärsiville

Suomalainen tutkimusryhmä, yhteistyössä eurooppalaisten kliinisten tutkijoiden kanssa, on kuvannut kymmeniä uusia immuunipuolustuksen tasapainon järkkymiseen johtavia perinnöllisiä geenivirheitä yhdessä eurooppalaisissa yleisimmistä puolustusjärjestelmän yhden geenin sairauksista, niin sanotussa NFKB1-puutoksessa.

Geenivirheen tunnistamisella potilaasta on monissa tapauksissa suuri merkitys harvinaissairauksista kärsivien potilaiden hoidon ja ennusteen kannalta. NFKB1 on tärkeä tulehdusreaktioiden säätelijä. Tutkijat löysivät kymmeniä uusia NFKB1-geenivirheitä potilaista, jotka kärsivät moninaisista immuunipuolustuksen oireista, muun muassa toistuvista infektioista, autoimmuunisairauksista ja muista tulehdustaudeista. Tutkijat osoittivat nyt tunnistettujen geenivirheiden johtavan häiriintyneisiin immuunipuolustusreaktioihin.

Immuunipuolustuksen perinnöllisistä geenivirheistä kärsiville potilaille voi olla tiedossa helpotusta



̶  NFKB1:n puutoksen aiheuttamaa aktivoituvaa tulehdusreaktiota vastaan on olemassa hoito. Onkin mahdollista, että näistä mutaatioista kärsivien potilaiden hoito helpottuu, tarkentuu ja lyhenee tulevaisuudessa huomattavasti. Lisäksi taudin aktivoituminen välttämättömien toimenpiteiden yhteydessä voidaan estää, kertoo tutkimusjohtaja Markku Varjosalo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.  

˗ Systeemipatologian tutkimusryhmämme oli vuonna 2017 ensimmäisiä, jotka havaitsivat NFKB1-geenivirheiden yhteyden vasta-ainepuutoksiin ja immuniteettiin. Näissä kahdessa uudessa tutkimuksessamme kuvattujen sairauksien oireet eroavat kuitenkin merkittävästi aiemmin raportoiduista NFKB1-sairauksista ja avaavat täysin uusia näkökulmia moniin immuunipuolustuksen kannalta merkittäviin solutason rooleihin, kertoo väitöskirjaa aiheesta tekevä tutkija Matias Kinnunen Helsingin yliopistosta.

̶  Löytömme syventää merkittävästi ymmärrystä NFKB1-geenivirheen taustalla olevista molekyylimekanismeista ja muista tulehduksellisista ja autoimmuunisairauksista, jotka liittyvät muuttuneen NFKB1-geenin ilmentymiseen tai toimintaan. Tuloksemme viittaavat myös siihen, että tiettyjen keskeisten NFKB1-geenin viestintäreitin yhdisteiden kohdennettu estäminen on houkutteleva hoitojen tutkimusaihe. Näitä sairauksia voitaisiin yhdessä kutsua "NFKB-viestityksen sairauksiksi”, ehdottaa Varjosalo.

Geenivirheet löydettiin nykyaikaisia geenisekvensointimenetelmiä hyödyntämällä ja niiden toiminta kartoitettiin proteiinien toimintaa ja rakennetta tutkivan proteomiikan avulla. NFKB1 on geenien ilmentymistä säätelevä niin sanottu transkriptiotekijä, joka aktivoituu stressiin ja immuunijärjestelmään liittyvien viestintäreittien avulla.

Tutkimushankkeissa oli mukana tutkijoita Helsingin yliopiston lisäksi Saksan Freiburgin yliopistosta ja Belgian Leuvenin yliopistosta, ja lisäksi potilaita hoitavia lääkäreitä ympäri maailmaa.

Alkuperäiset artikkelit:

 

Tämä tutkimus on perustutkimusta, joka on kaiken yliopistossa tehtävän tieteellisen tutkimuksen perusta. Perustutkimuksessa tutkitaan jonkin asian ilmiötä tai toimintaa ja siksi se kasvattaa tieteellistä ymmärrystä tutkimuskohteesta. Perustutkimus ei johda suoraan arkielämän sovellukseen, mutta siitä voi kuitenkin syntyä tieteellinen läpimurto.   

CVI-tauti eli tavallinen vaihteleva immuunipuutostauti

CVI-taudin esiintyvyys Suomessa on maailman suurin. Kantajia on todennäköisesti satoja. HUS-alueella (7,7 : 100 000). Ja CVI-taudista jopa puolet on NFKB1-mutaatioiden aiheuttamia. 

CVI-tauti on hyvin monimuotoinen, mutta noudattaa synnynnäisten immuunivajeiden yleistä ilmiasua. Sairastavilla esiintyy tyypillisimmin toistuvia invasiivisia bakteeri-infektioita, pitkäaikaista tai aaltoilevaa imukudoksen liikakasvua, alttiutta lymfoomille, eri elinten tulehdussairauksia ja usein myös bronkiektasioita. Tulehdussairauksista yleisimpiä ovat interstitiaaliset keuhkosairaudet, tulehdukselliset suolistosairaudet ja hematologiset autoimmuunisairaudet. Tässä tutkimuksessa pystyttiin määrittämään mitkä eri alleelivariantit ovat keskeisiä vakavan taudinkuvan aiheuttajana.

Harvinaissairauksista kärsii 300-500 miljoonaa ihmistä globaalisti.