Digitaalisen yksilöllisen syöpälääketieteen lippulaiva iCANin tavoitteena on tuottaa tutkimuksen läpimurtoja ja kehittää tutkimukseen perustuvia innovaatioita, joiden avulla parannetaan syöpien toteamista ja hoitoa.
Mittavassa, vuonna 2019 käynnistyneessä hankkeessa tutkitaan syöpiä laajasti yli yksittäisten syöpätyyppien. Tällä hetkellä iCANissa on 15 tutkimusprojektia, joissa tutkitaan mm. rinta-, suolisto-, keuhko- ja verisyöpiä. Näiden toteutukseen osallistuu yli 200 syöpätutkijaa Helsingin yliopistosta ja HUSista.
– Lippulaivoissa huippututkimus yhdistyy yhteistyöhön yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa, luoden laajaa vaikuttavuutta. iCANissa leikkaa moni ajankohtainen teema: syöpätautien diagnostiikka ja hoito, data, potilaiden osallistaminen, lääkekehitys. Lippulaiva on Helsingin yliopistolle tärkeä strateginen investointi, sanoo iCANin ohjausryhmän puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston vararehtori
Miten syöpä ja terveet kudokset ovat vuorovaikutuksessa?
iCANissa pyritään saamaan tarkempi kokonaiskuva siitä, miten syöpä kehittyy ajan myötä vuorovaikutuksessa ympäröivän kudoksen ja immuunijärjestelmän kanssa.
– Tutkimuksessa yhdistetään yhtäältä tarkkaa tietoa syöpäkasvaimesta ja toisaalta pitkän aikavälin tietoa potilaan terveystapahtumista ja syöpää ympäröivistä terveistä kudoksista. Näin voidaan paremmin tunnistaa uusia tutkimus- ja hoitokohteita ja kehittää syövän diagnostiikkaa ja hoitoa, kertoo iCANin Executive Officer, professori
Hankkeessa kerätään ja analysoidaan poikkeuksellisen suuri määrä eri syöpätyyppien näytteitä. Tavoitteena on tehdä laaja molekyyliprofilointi eli erittäin tarkka molekyylitason analyysi 15 000 näytteestä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tutkimukseen sisällytetään näytteitä niiltä syöpäpotilailta, jotka ovat antaneet biopankkisuostumuksen.
Molekyyliprofiloinnilla kohti yhä tarkempaa tietoa syövästä
Molekyyliprofilointi on tärkeä työvaihe syövän täsmälääketieteen kehittämisessä. Siinä selvitetään molekyylitasolla syöpäkasvaimen ja sitä ympäröivän terveen kudoksen ominaisuuksia, kuten geeni- ja RNA-tietoa ja immuniteettiin liittyviä tietoja, hyödyntäen digitaalista patologiaa ja tekoälyä.
iCANin tutkimuksessa molekyyliprofiloinnista saatuihin tietoihin yhdistetään lisäksi potilaan muita, sähköisessä muodossa olevia terveystietoja pitkältä aikaväliltä. Tässä hyödynnetään Suomen ainutlaatuisia terveystietorekistereitä ja digitaalista terveydenhoitojärjestelmää, erityisesti HUSin tietoallasta. Hankkeessa kertyy valtava määrä tietoa, jota louhitaan muun muassa tekoälyn ja koneoppimisen avulla.
Laajaa, monitieteellistä yhteistyötä myös potilaiden kanssa
iCAN toteutetaan yhteistyöhankkeena tutkimuksen, terveydenhuollon, yritysten ja potilaiden muodostamassa innovatiivisessa osaamiskeskittymässä. Potilaat ja potilasjärjestöt ovat aktiivisesti mukana tutkimusten suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Hanke toimii kaikissa HUSin syöpää hoitavissa yksiköissä. Yhtenä iCANin toisen kauden tavoitteena on kansallinen laajentuminen osana kansallista syöpäkeskusta FICANia.