Perimä saattaa vaikuttaa haitallisten bakteeritoksiinien määrään verenkierrossa
Bakteerin tuottama myrkyllinen molekyyli lipopolysakkaridi on toksiini, joka kykenee aiheuttamaan verenkierron kautta koko kehon tulehduksen. Tuore tutkimus löysi perinnöllisiä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä veren kohonneeseen lipopolysakkaridipitoisuuteen.

Mikrobit ovat osa ihmiskehoa ja verenkiertoon päätyy usein bakteereja, bakteerin osia tai bakteerin tuottamia myrkkyjä eli bakteeritoksiineja kuten lipopolysakkaridia (LPS). Suuri LPS-pitoisuus verenkierrossa aiheuttaa verenmyrkytyksen. Pienet LPS-pitoisuudet, joita kutsutaan endotoksemiaksi, aiheuttavat matala-asteisen tulehduksen. Endotoksemia on yleistä esimerkiksi lihavuuden yhteydessä, ja se ennustaa sekä diabeteksen että sydän- ja verisuonisairauksien kohonnutta riskiä.   

Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa mitattiin yli 11 000 suomalaisen veren LPS-pitoisuus, jonka jälkeen koko genomin assosiaatioanalyysillä kartoitettiin sen yhteyttä perimään. Jatkoanalyyseissä hyödynnettiin FinnGen-kohorttia, jossa oli perimä- ja sairastumistiedot lähes 200 000 suomalaiselta.

– Täysin uusi löydös oli se, että ihmisen omalla perimällä näyttää olevan yhteys siihen, kuinka paljon tätä bakteeritoksiinia löytyy verestä, kertoo tutkija Jaakko Leskelä.

Matala-asteisella tulehduksella yhteys veritulppiin

Veren hyytyminen ja puolustuskyky infektioita vastaan ovat kytkeytyneitä toisiinsa, mikä onkin hyödyllistä esimerkiksi haavan paranemisessa: verenvuoto pitää saada tyrehtymään ja samalla estää haavan infektoituminen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa huomattiin yhteys endotoksemian ja eräiden veren hyytymiseen liittyvien geenien välillä.  

– Tulostemme mukaan endotoksemia yhdistyi erityisesti veren hyytymiseen liittyviin sairauksiin kuten veritulppiin ja aivohalvaukseen, Leskelä kertoo.

Samat geenit, jotka vaikuttavat siis suotuisasti haavan paranemiseen ovat epäsuotuisasti yhteydessä kehon matala-asteiseen tulehdukseen. 

– Vaikka emme vielä tiedä, miten nämä hyytymiseen liittyvät geenit tarkalleen voivat vaikuttaa endotoksemiaan, jo pelkkä yhteyden osoittaminen on iso askel eteenpäin, Leskelä huomauttaa.

Lisätutkimuksella uutta tietoa matala-asteisen tulehduksen hoitoon

Tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että ihmisen bakteeriston laadulla on merkitystä sydän- ja verisuonitautien riskille.

– Meillä on vielä pitkä tie tutkia tarkemmin tätä löydöstä. Kuitenkin jo nyt on selvää, että tuloksemme voi auttaa löytämään uusia keinoja endotoksemiaan liittyvän matala-asteisen tulehduksen tutkimukseen ja hoitoon, Leskelä vahvistaa.

Tutkimus on julkaistu Journal of the American Heart Association -tiedelehdessä. Tutkimus oli yhteistyöprojekti Helsingin yliopiston, Folhälsanin, THL:n ja Dijonin yliopiston välillä.

Alkuperäinen artikkeli: Leskelä J, Toppila I, Härma MA, Palviainen T, Salminen A, Sandholm N, Pietiäinen M, Kopra E, Pais de Barros JP; FinnGen, Lassenius MI, Kumar A, Harjutsalo V, Roslund K, Forsblom C, Loukola A, Havulinna AS, Lagrost L, Salomaa V, Groop PH, Perola M, Kaprio J, Lehto M, Pussinen PJ. Genetic Profile of Endotoxemia Reveals an Association With Thromboembolism and Stroke. J Am Heart Assoc. 2021 Oct 20:e022482. doi: 10.1161/JAHA.121.022482. Epub ahead of print. PMID: 34668383.

Lisätietoja