Kolumni on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2025.
Jos kaikki menee hyvin, puolet tämän lukijoista sairastuu syöpään. En toki toivo tautia kellekään, mutta koska syövät ovat pääasiassa vanhojen sairaus, niiden lisääntyminen tarkoittaa, että elämme pidempään ja terveempinä.
Sitä paitsi syövän hoito on erittäin tehokasta ja sairastuneista valtaosa paranee. Tästä pitää huolen maailman huippua oleva moniammatillinen ketju, jossa yhdistyvät kirurgia, solusalpaajat, täsmälääkkeet ja hyvin usein myös sädehoito.
Taudit muuttuvat, mutta niin käy onneksi myös hoidoille, joita tulee koko ajan lisää, kunhan vain muistamme pitää tutkimuksen lippua korkealla. Uteliaan tieteen ansiosta tiedämme, että jos me joskus joudumme sädehoitoon, sote-ammattilaisten taidon lisäksi jopa eläinkunnan pienten karhukaisten biologiasta voi olla apua.
Kestää kiehutuksen ja avaruusmatkan
Karhukaiset (Tardigrada) ovat eliöitä, joita elää lähes kaikkialla. Pienestä, vain 0,1–1 millimetrin koostaan huolimatta tai ehkä juuri siksi ne ovat paljon parempia pärjäämään ääriolosuhteissa kuin me herralajina itseämme pitävät.
Karhukaiset selviävät vaikkapa keittämisestä ja satojen ilmakehän paineesta, ja ne pärjäävät jopa avaruudessa.
Tämän lisäksi ne kestävät yli tuhat kertaa enemmän säteilyä kuin ihmiset.
Säteilykestävyyden syyksi on hiljan löydetty DNA:ta suojaava, karhukaisten oma Dsup-proteiini. Kaikkien proteiinien tavoin myös Dsup syntyy DNA-ohjeiden perusteella RNA-välimuodon kautta. RNA:ta taas voi pakata pieniin rasvapallosiin ja levittää tai injektoida minne mielii ja saada kohdesolut tuottamaan mitä vain — vaikka juuri Dsupia.
Sädehoidon inhottava haittavaikutus on, että se tuhoaa myös terveitä soluja, jotka osuvat säteiden reitille kohti syöpäsoluja. Tästä voi seurata kipeitä ongelmia esimerkiksi eturauhassyövän lähistöllä suolistossa tai nielusyövän sädehoitoalueella.
Onneksi tutkijoilla välähti: he päättivät kokeilla, voisiko sädevauriolta välttyä, jos syöpää ympäröivät kudokset saadaan tuottamaan karhukaisproteiinia. PNAS-lehdessä julkaistu vastaus on,
että kyllä voi.
Kunpa olisin saanut lukea tämän idean apuraha-anomuksen!
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.