Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2025.
Miljoonia hyönteisiä ja lukemattomia lintuja ja nisäkkäitä on syksyn aikana rahdattu Helsingin Töölöstä Vantaan Hakkilaan. Perässä seuraa kasvi- ja sieninäytteitä sekä geologisia ja paleontologisia kokoelmia.
Luonnontieteellisessä keskusmuseossa on käynnissä valtava muutto. Yli 90 rekkalastia on jo kuljetettu Museoviraston avaraan kokoelma- ja konservointikeskukseen. Näin Luomuksen omiin tiloihin saadaan tilaa uusille näytteille.
Herkkien kokoelmien pakkaaminen ja paikalleen asettelu on tarkkaa työtä. Pienimmänkin hyönteisen on löydyttävä täsmälleen tieteellisesti määritellyltä paikaltaan tulevia tutkimuksia varten.
Luomuksen kokoelmat on koottu 250 viime vuoden kuluessa eli aikana, jona ihmisen vaikutus ympäristöön on ylittänyt luonnon kantokyvyn. Ne ovat tietopankki, joka kannattelee maan synnyn, elämän heräämisen, luonnon monimuotoisuuden ja luontokadon tutkimusta.
Tätä ainutkertaista aineistoa emme voi koskaan enää kerätä uudelleen. Tallessa on tietoa ekosysteemien muutoksista ja lajeista, joita ei enää ole.
Maailmassa tunnetaan tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa eliölajia, mutta todellisuudessa niitä lienee jopa kymmenen miljoonaa. Luomuksessa uusia lajeja kuvataan vuosittain satakunta. Lajien tunnistamisella on kiire, sillä sukupuutto vie eliöitä ennen kuin tutkijat ehtivät edes antaa niille nimiä. Samalla häviää esimerkiksi lääketieteen ja ruokaturvan kannalta arvokasta aineistoa.
Luonnontieteellisten kokoelmien tutkimus modernisoituu nopeasti. DNA-, genomi- ja isotooppianalyyseillä vanhoista näytteistä voidaan määrittää katveeseen jääneitä eliöitä, niiden sukulaisuuksia sekä elinympäristöjen muuttumista. Digitoituna kaikesta tästä rakentuu ennennäkemätön, globaali biodiversiteetin tietokanta, joka on avoimesti kaikkien käytettävissä.
Tutkittu tieto on luontokadon pysäyttämisessä ja monimuotoisuuden elvyttämisessä ensiarvoisen tärkeää. Jokainen Vantaalle viety muuttolaatikko on osa kokonaisuutta, jonka merkitys ylittää yksittäisen museon seinät. Kyse on luonnon muistista, joka on pidettävä turvassa myös tuleville sukupolville.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.