Meriveden lämpeneminen ja vieraslajit sotkevat kolmipiikin elämää – ja se vaikuttaa koko Itämereen, toteaa väitöstutkimus

Uuden katkarapulajin saapuminen johti siihen, että kolmipiikki sai vähemmän jälkeläisiä, aihetta väitöskirjassaan tutkinut Tawfiqur Rahman kertoo.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2025.

Kun kertoo tutkivansa ”erittäin tärkeää ja vaikutusvaltaista” petokalaa, mieleen ei heti tule kolmipiikin kaltainen rääpäle. Kyseessä on muutaman sentin mittainen sintti, joita voi kesäisin bongailla Itämeren rantavesistä.

— Mutta kolmipiikillä on merkittävä rooli Itämeren ekosysteemissä. Se vaikuttaa moniin muihin lajeihin.

Kolmipiikki on keskiportaan peto, joka saalistaa pienempiään ja pelkää isompiaan. Sen herkkua ovat katkat, pienet äyriäiset, jotka puolestaan syövät levää.

Rahman selvitti väitöstutkimuksessaan, mitä Itämeren ekosysteemille käy, kun meren lämpeneminen ja vieraslajit sotkevat kolmipiikin elämää.

Ensimmäisessä kokeessaan Rahman sijoitti kolmipiikkejä akvaarioihin, jossa oli katkoja ja levää. Osassa akvaarioista veden lämpötila oli 14 celsiusastetta, joka vastaa Itämeren lämpötilaa. Toisissa lämpötila nostettiin 19 asteeseen.

Kävi ilmi, että lämpötilan nouseminen kiihdytti kolmipiikin aineenvaihduntaa. Se sai kalan syömään enemmän katkoja, mikä johti levän lisääntymiseen.

— Pieni muutos kolmipiikin käytöksessä vaikutti koko ravintoketjuun ja ekosysteemiin, Rahman selittää.

Toisessa kokeessa tutkija laittoi osaan kolmipiikkitankeista sirokatkarapuja. Kyseessä on vieraslaji, joka on levinnyt Itämereen parinkymmenen vuoden aikana. Sirokatkaravun uskotaan saalistavan kolmipiikkejä ja syövän sen munia.

Kun uroskolmipiikki joutui samaan akvaarioon sirokatkaravun kanssa, se riiasi vähemmän naaraita eikä rakentanut yhtä innolla kutemiseen tarvittavaa pesää. Kalan aika meni katkaravun hätistelyyn.

— Tämä taas johtaa pienempään jälkikasvun määrään, Rahman sanoo.

Itämeri on ympäristönä monimutkaisempi kuin sitä jäljittelevä akvaario. Rahmanin mukaan tutkimukset antavat silti vihiä siitä, miten yhden keskeisen pikkupetokalan elinolojen häiriintyminen voi vaikuttaa koko rannikkoekosysteemiin.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.