Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2022.
Kun helsinkiläinen ihmisnaaras on ollut yhdeksän kuukautta raskaana, hänen kohtunsa alkaa supistella. Silloin naaras soittaa Naistenklinikalle ja kertoo, että nyt se tulee. Jos kaikki menee hyvin, vuorokauden sisällä äiti silittelee vastasyntynyttään ja perhe hymisee tyytyväisenä.
Sitten tapahtuu jotain, mikä on muiden nisäkäslajien keskuudessa harvinaista. Lapsen siittänyt ihmiskoiras ei yleensä lähde etsimään uutta kiimaista naarasta vaan jää hoitamaan lasta.
— Se on nisäkkäissä erittäin harvinaista, seksuaalivalintaa tutkinut biologi Petri Nummi Helsingin yliopistosta painottaa.
— Koira on yksi laji, jolla samanlainen toiminta on tyypillistä. Majava on toinen. Niiden elämä pyörii pesänhoitamisen ympärillä.
Syy on yksinkertainen: jos ihmis- tai majavakoiras jää poikastensa luokse, se on tehokkaampi tapa taata omien geenien säilyminen kuin uuden naaraan etsiminen.
Aktiiviset isät ovat yksi esimerkki siitä, miten omintakeista ihmislajin pariutuminen ja perhe-elämä voivat olla. Vaikka kukin perhe on omanlaisensa eivätkä tilastolliset todennäköisyydet määritä yksilön mieltymyksiä, tutkimukset piirtävät yleiskuvaa siitä, minkälainen lisääntyjä ihminen on.
Ihmisnaaras on usein kiimassa
Tietyt asiat toistuvat luonnossa. Huomattava osa Suomen eläinlajeista lisääntyy kesää vasten, jolloin poikasten hoitaminen on helpompaa.
Ihmisnaaras sen sijaan on kiimassa noin 12 kertaa vuodessa. Naisen munasolu irtoaa munasarjasta kuukautiskierron puolivälissä, jolloin parittelu johtaa todennäköisimmin raskauteen.
Nummi uumoilee, että ihmisen ovulaatiosykli kertoo afrikkalaisesta historiastamme.
— Tiivis ovulaatio liittyy kenties ihmisen alkukodin tasaisiin olosuhteisiin. Siellä moni laji voi lisääntyä mihin vuodenaikaan tahansa.
Useilla nisäkäslajeilla naaraan ovulaatio näkyy esimerkiksi siten, että ulkoiset sukupuolielimet turpoavat. Ihmisnaaras sen sijaan peittää hedelmällisen hetkensä niin visusti, että tutkijat ajattelivat pitkään ihmisen ovulaation olevan täysin piilossa.
Naisen ovela hybridistrategia
Uudet tutkimukset kertovat, että miehet pystyvät havaitsemaan ovulaation. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa naisopiskelijoita pyydettiin pitämään t-paitaa päällään kaksi yötä, minkä jälkeen miehet saivat nuuhkia paitoja. Ovuloivien naisten paidat tuoksuivat miesten mielestä muita seksikkäämmiltä.
Ihmisnaaraat näyttävät kehittäneen ovelan hybridistrategian: ovulaatio peitetään, jotta uros pysyy valittunsa luona eikä huitele riiaamassa muita. Toisaalta naaras vinkkaa koiraalle hienovaraisesti, kun tilanne on otollisin.
Ovulaatio vaikuttaa siihen, minkälaisia miehiä heteronaiset keskimäärin himoitsevat. Kuukautiskierron muissa vaiheissa naisiin vetoavat hoivaavat miehet, joiden kasvonpiirteet ovat keskimääräistä feminiinisemmät. Ovuloivia naisia taas viehättävät maskuliinisemmat urokset.
— Hoivamies on yleisesti ottaen haluttavampi, mutta ovulaation aikana miehen geneettinen laatu korostuu, Nummi selittää.
Ihannemiehessä yhdistyisi kenties sopiva määrä hellyyttä ja testosteronia.
Lemmenpuuhia miljardi vuotta sitten
Alkukantaisimmat eliöt lisääntyvät kopioimalla itseään. Lisääntymisen tarkoitus on siirtää omat geenit seuraavalle sukupolvelle, ja suvuttomassa lisääntymisessä koko geenipaketti jatkaa matkaa.
Noin miljardi vuotta sitten ensimmäiset eliöt alkoivat harrastaa primitiivistä seksiä. Lemmenpuuhien seurauksena oliot saavat vain puolet perimästään eteenpäin, mutta suvullinen lisääntyminen tekee jälkeläisistä kestävämpiä.
— Kun kahden yksilön perimät sekoittuvat, luodaan geneettistä monimuotoisuutta, jolla on suuri merkitys vastustuskyvylle, kertoo eläinten parinvalintaan perehtynyt biologi Ulla Tuomainen.
Jos kaikilla yksilöillä on sama perimä, yksittäinen kulkutauti saattaa tappaa koko populaation. Geenien sekoittaminen auttaa lajeja selviytymään myös esimerkiksi syövistä ja ympäristönmuutoksesta.
Biologiassa sukupuoli määritellään sen mukaan, mitä sukusoluja yksilö tuottaa. Koiras tuottaa siittiöitä, joita on paljon mutta jotka ovat pieniä. Naaras taas tuottaa munasoluja, joita on vähemmän mutta jotka ovat isompia.
Luonnossa on myös monia suvullisesti lisääntyviä lajeja, joiden sukusoluja ei voi jaotella munasoluihin ja siittiöihin. Jotkut sienilajit tuottavat samankokoisia sukusoluja, jotka edustavat jopa tuhansia erilaisia pariutumistyyppejä.
Miksi kana ei kloonaa itseään?
Naaraan näkökulmasta matemaattisesti järkevin ratkaisu olisi lisääntyä suvuttomasti silloin, kun ympäristön olosuhteet ovat vakaat. Urokset voitaisiin ottaa mukaan, kun jälkikasvu pitäisi varustaa erityisellä vastustuskyvyllä. Esimerkiksi komodonvaraani ja kana voivatkin munia omia kopioitaan.
— Onkin vaikeaa selittää, miksi sitä ei nähdä useammin, Ulla Tuomainen sanoo.
Yksi mahdollinen selitys ovat himokkaat urokset. Naaraat saattavat jossain vaiheessa väsyä vastusteluun ja päästää koiraat siittämään.
— Suvuttomassa lisääntymisessä ei myöskään tapahdu minkäänlaista laaduntarkkailua. Kun naaras valitsee tarkasti kumppaninsa, se pääsee vaikuttamaan jälkeläistensä laatuun.
Uhkeat neidot ja varakkaat miehet
Munasoluilla ja siittiöillä on erilaiset lisääntymisstrategiat, minkä vuoksi heteromiehiin ja -naisiin tenhoavat keskimäärin erilaiset kumppaniehdokkaat.
Miehiä vetävät puoleensa esimerkiksi uhkeat rinnat ja sopiva vyötärön ja lantion suhde, koska ne kertovat hedelmällisyydestä.
— Kun vyötärön ympärys jaetaan lantion ympäryksellä, Playboy-tytöt ovat puoli vuosisataa olleet välillä 0,68–0,71, Nummi kertoo.
Ihmisnaaras on hedelmällisimmillään nuorena, minkä takia nuorekkaan korkea ääni viehättää ihmiskoiraita. Liian korkea ääni taas saattaa kertoa kypsymättömyydestä. Keskimääräinen unelmanainen on myös selvästi miestä lyhyempi — ehkä siksi, että pitkät naiset kehittyvät sukupuolisesti hitaammin kuin lyhyet.
Naiset puolestaan keskimäärin suosivat miestä, joka tarjoaa hyvät geenit ja pystyy suojelemaan perhettä. Pitkät ja lihaksikkaat miehet, joilla on matala ääni, saattavat saada sykkeen kiihtymään, koska nämä ominaisuudet kertovat testosteronin määrästä.
Toisaalta testosteroni tekee miehistä väkivaltaisia, mikä voi olla naiselle uhka. Siksi huolehtivaiset ja kohteliaat koiraat saattavat pärjätä deittimarkkinoilla paremmin kuin ärjyvät lihaskimput.
Petri Nummen mukaan kumppanin ulkonäkö ei ole naisille yhtä keskeistä kuin miehille. Sen sijaan varakkaat ja vaikutusvaltaiset miehet voivat vedota naisiin, koska he pystyvät pitämään jälkikasvustaan huolta. Toisaalta henkevyys saattaa peitota äveriäisyyden. Luovuus kertoo kyvykkäästä mielestä.
Yleisesti ottaen ihmisnaaraat ovat paljon uroksia nirsompia sen suhteen, kenet hyväksyvät parittelukumppanikseen, tutkija summaa.
— Naisella jokainen parittelu voi johtaa 18 vuoden sitoutumiseen, kun mies taas voi huidella huitsin nevadaan. Ero on aivan groteski, Nummi toteaa.
Vagina on siittiölle kauhea paikka
Suomalainen ihmisnaaras on keskimäärin hieman alle kolmekymppinen, kun hän antaa ensimmäistä kertaa miehen työntää peniksen vaginaansa ilman ehkäisyä. Uros ei kuitenkaan voi vielä suunnitella varpajaisia.
Naaraan synnytyskanava on nimittäin hirvittävä paikka siittiöille. Emättimen happamat nesteet tuhoavat kilpauimareita ja naisen valkosolut hyökkäävät niitä vastaan. Se on naisen näkökulmasta useimmiten hyvä juttu, koska heikoilla siittiöillä ei ole mitään asiaa valtaistuimelle.
Jos nainen parittelee usean miehen kanssa, siittiöt taistelevat myös toisiaan vastaan. Naisen elimistö suosii sellaisia siittiöitä, jotka täydentävät hänen omaa geenipakettiaan sopivalla tavalla. Ilmiötä kutsutaan naisen piilovalinnaksi.
Ihmisnaaras tunnistaa geneettisesti sopivan kumppanin esimerkiksi hajun perusteella. Eräässä tutkimuksessa naisten annettiin nuuhkia miesten käyttämiä t-paitoja. Naisten mielestä miellyttävimmiltä tuoksuvat paidat kuuluivat usein miehille, joiden geeniperimä oli sopivasti erilainen kuin heidän.
— Naisen elimistö karsii epäsopivia sukusoluja, mikä voi joidenkin parien kohdalla selittää, miksi lapsenteko ei onnistu, vaikka teoriassa mitään ei ole pielessä, Ulla Tuomainen kertoo.
Kun voitokas siittiö pääsee vihdoin tärskyille munasolun kanssa, turpiinveto sen kuin jatkuu. Naaraan elimistö suhtautuu koiraan sukusoluihin vieraana kudoksena, mikä saa immuunijärjestelmän hyökkäämään alkiota vastaan.
— Nisäkkäillä istukka pyrkii ehkäisemään sitä, että naisen keho kokee vieraan kudoksen hyökkääjänä, Petri Nummi selittää.
Pahimmillaan immuunijärjestelmän reaktio voi johtaa raskausmyrkytykseen.
Orgasmi tekee emättimestä spermaimurin
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, miksi nainen voi saada orgasmin. Jos orgasmin ainoa tarkoitus olisi kannustaa naaraan ja koiraan yhdyntään, olisi luultavaa, että yhdyntä johtaisi helpommin orgasmiin.
Moni nainen ei kuitenkaan pysty laukeamaan penetraatiosta, koska ihmisellä klitoris sijaitsee huomattavan kaukana emättimestä. Toiset naiset eivät ole kokeneet orgasmeja lainkaan.
Erään hypoteesin mukaan naaraan orgasmi voi edesauttaa hedelmöittymistä. Supistukset tekevät emättimestä spermaimurin.
Toisen tuoreen teorian mukaan naisen orgasmi on jäänne ajoilta, jolloin esivanhempamme ovuloivat vain saadessaan orgasmin.
— On paljon nisäkäslajeja, joilla ovulaation käynnistäminen vaatii fyysisen stimulaation, Ulla Tuomainen kertoo.
— Orgasmi tuottaa myös oksitosiinia, mikä vahvistaa parisuhdesidettä. Sillä on varmasti ollut iso merkitys aikoinaan, kun miehen on pitänyt puolustaa perhettä.
Kiitos, mummit!
Vaikka ihmisnaaras olisi kuinka valikoiva ja vaikka yhteiset orgasmit tuottaisivat kuinka paljon rakkaushormoneja, joskus siittäjän ja naaraan tiet erkaantuvat. Erotilanteissa valtaosa lapsista jää asumaan äitinsä luokse.
Miehiä tarvitaan nykyään harvoin petoeläinten hätistämiseen, mutta isän poissaolo ei silti ole yhdentekevää. Isättöminä kasvavat tyttölapset kehittyvät sukupuolisesti aikaisemmin kuin tytöt, jotka ovat kasvaneet isänsä kanssa.
Petri Nummi vertaa tilannetta lyhyt- ja pitkäikäisiin eläinlajeihin. Piisami elää luonnossa yleensä kolmevuotiaaksi, minkä vuoksi lisääntyminen kannattaa aloittaa nopeasti. Kanadanmajava taas voi elää parikymmentä vuotta, minkä takia huonona vuotena kannattaa odottaa parempia paritteluaikoja.
Jos tytöllä on isä ja huolehtivaiset olosuhteet, hän voi rauhassa odotella seksuaalista heräämistä, Nummi kuvaa.
— Jos olot ovat epämääräisemmät, kehon kannattaa kehittyä nopeammin.
Ihmisnaarailla on eräs etu, joka kompensoi mahdollista kumppanin menetystä — ja hyödyttää myös kumppania, jos tämä vain tulee toimeen anoppinsa kanssa: mummit. Ihminen on miekkavalaan ja norsun ohella harvoja nisäkäslajeja, joilla naaraat elävät reilusti yli hedelmällisen ikänsä.
— Huolehtivat isovanhemmat kasvattavat jälkeläisten selviytymismenestystä yli sukupolvien.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.