Antibioottien teho bakteeri-infektioiden hoidossa ei ole enää itsestäänselvyys lisääntyvän antibioottiresistenssin myötä. Euroopan lääkevirasto julkaisi heinäkuussa 2016 asiantuntijaryhmän mietinnön, joka suosittaa kolistiini-antibiootin käytön vähentämistä tuotantoeläimillä Euroopassa. Työryhmässä oli mukana tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, ELT Merja Rantala Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Kun muita tehokkaita vaihtoehtoja ei enää ole, on jouduttu ottamaan käyttöön vähemmän turvallisia lääkeaineita. Eräs tällainen antibiootti on kolistiini. Kolistiinia on pitkään käytetty eläinten lääkinnässä. Se on myös kriittisen tärkeä antibiootti hoidettaessa ihmisten vaikeita bakteeri-infektioita, joihin muut antibiootit resistenssin yleistyessä eivät enää tehoa.

Kolistiinin teho on uhattuna 

Marraskuussa 2015 kiinalainen tutkijaryhmä kuvasi siirtyvän geenin, nimeltään mcr-1, joka tekee bakteerista vastustuskykyisen kolistiini-antibiootille. Geeni pystyy leviämään plasmidien välityksellä bakteerista toiseen. Tulokset viittasivat siihen, että geeni on voinut kehittyä ja valikoitua tuotantoeläinten bakteereissa kolistiinin käytön myötä ja sen jälkeen siirtynyt ihmisten taudinaiheuttajiin. Ensimmäiset havainnot siirtyvästä kolistiiniresistenssistä tehtiin Etelä-Kiinassa. Kiinassa tuotantoeläimille kolistiinia käytetään erittäin paljon.  

Euroopan lääkevirasto kokosi työryhmän eri alojen huippuasiantuntijoista arvioidakseen tuotantoeläinten kolistiinin käytöstä aiheutuvan riskin resistenssin leviämiselle. Mukana työryhmässä oli ELT Merja Rantala, joka on toiminut Euroopan lääkeviraston AWP-työryhmän (Antimicrobial Working Party) jäsenenä vuodesta 2011. Suositus julkaistiin heinäkuussa 2016.

Kolistiinin käyttöä eläimillä halutaan vähentää 65 %

Kolistiini on tuotantoeläimillä viidenneksi eniten käytetty antibiootti Euroopassa. Siirtyvää resistenssiä on todettu eläinten bakteereissa tai eläimistä peräisin olevissa elintarvikkeissa useissa Euroopan maissa, vaikkakin vähäisiä määriä. Kolistiinin käytön myötä siirtyvän geenin välittämä resistenssi voi lisääntyä nopeasti. Resistenssi saattaa päätyä ihmisten taudinaiheuttajiin tuotantoeläimistä ihmisiin siirtyvien bakteerien tai bakteereita sisältävien elintarvikkeiden välityksellä. Kolistiinin tehon turvaamiseksi ryhmä suosittaa, että sen käyttöä tuotantoeläimillä on EU:ssa vähennettävä. – EU:ssa on otettu tiukka tavoite vähentää kolistiinin käyttöä eläimillä 65 % seuraavan 3 -4 vuoden aikana lisäämättä kuitenkaan muiden antibioottien käyttöä – tämä on hyvä ja konkreettinen tavoite, summaa Rantala. 

– Maittain käyttö ei saisi ylittää 5 mg/PCU* (PCU, population correction unit). Tavoite pakottaa toimenpiteisiin erityisesti ne jäsenmaat, joissa kolistiinin käyttö on runsasta. Eniten kolistiinia käytetään Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Saksassa. Suomessa kolistiinia ei käytetä tuotantoeläimillä lainkaan - kiitos Suomen erinomaisen terveydenhuoltojärjestelmän, tuotantohygienian ja järkevän antibioottipolitiikan, valaisee Rantala. 

Kolistiini tunnettiin jo 1950-luvulla

Kolistiinia alettiin käyttää ihmisillä 1960-luvulta lähtien, mutta sen käyttö väheni jyrkästi uudempien ja turvallisempien vaihtoehtojen myötä. Lisääntyvän antibioottiresistenssin myötä kolistiini on jouduttu kaivamaan ”naftaliinistä”. Nykyään sitä käytetään vakavien Gram-negatiivisten bakteerien, kuten E.colin, aiheuttamien yleisinfektioiden hoidossa sairaalapotilailla, mikäli turvallisemmat antibiootit eivät enää tehoa. Kolistiinia käytetään ihmisille eniten maissa, joissa on pahimmat resistenssinongelmat.  

Eläinlääkinnässä kolistiinia on käytetty jo 1950-luvulta lähtien. Yleisin käyttöaihe on E.coli -bakteerin aiheuttamien ruoansulatuskanavan infektioiden hoito mm. sioilla ja siipikarjalla. Tuotantoeläimillä lääkintä on usein käytännön syistä ryhmälääkintää, minkä vuoksi käyttömäärät ovat suuria. Suurin osa kolistiinista käytetäänkin eläinten lääkinnässä. 

– Kolistiinia on käytetty Euroopassa vuosikymmeniä eläinlääkinnässä ilman suurempia resistenssiongelmia. Siirtyvä resistenssimekanismi antoi odottaa löytöään kauan, vaikkakaan uuden mekanismin löytyminen ei ole resistenssitutkijalle suuri yllätys. Jälkijättöisesti mcr-1 -geeniä on tunnistettu bakteerikannoista, jotka on eristetty jo 1980-luvulla. Tutkijat eri puolilla maailmaa kaivelevatkin nyt pakastimiaan ja seulovat bakteereja kolistiiniresistenssin varalta, kertoo Rantala.

– Suositukset asettavat kolistiinia runsaasti käyttävät maat todellisen haasteen eteen. Toisaalta esimerkit maista, jotka käyttävät kolistiinia vähän tai ei lainkaan, osoittavat, että tuotantoeläinten kasvatus on mahdollista ilman kolistiiniakin. Suosituksissa painotetaan, että antibioottien kokonaiskulutus ei saisi lisääntyä. Näin käytön vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet on väistämättä kohdistettava eläinten terveydenhuollon ja tuotanto-olosuhteiden kehittämiseen, mikä on Rantalan mielestä erinomainen asia. 

Antibiootteja vain tarpeeseen

– Vaikka Suomessa kolistiinia ei käytetä eläimillä, eikä kolistiiniresistenssiä ole löytynyt, tulee antibioottien käyttöön meilläkin kiinnittää huomiota. Erityisesti lemmikkieläimillä antibioottiresistenssi lisääntyy Suomessa sitä tahtia, että vaikeiden infektioiden hoito on uhattuna. Uuden resistenssimekanismin löytyminen osoittaa jälleen kuinka tärkeää on panostaa jatkuvaan resistenssin seurantaan ja tutkimukseen tällä aihealueella, pohdiskelee Rantala.

Lisätietoja

ELT Merja Rantala, puh. 02941 57415