Viime vuosina Euroopassa on noussut kansanliikkeitä, jotka kampanjoivat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia vastaan puhumalla perinteisen ydinperheen puolesta. Katja Kahlina kertoo eri maiden liikkeiden yhtäläisyyksistä Tutkijoiden yönä 29. syyskuuta Tiedekulmassa.

Helsingin Kansalaistori puhkesi riemuhuutoihin vuoden 2014 marraskuussa, kun eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Laki astui voimaan tämän vuoden maaliskuussa. 

Isyys- ja äitiyslakeihin on ajettu muutoksia, joilla halutaan parantaa sateenkaariperheiden ja niissä elävien lasten oikeuksia. Kansalaisaloite äitiyslaista on edennyt eduskunnan suureen saliin. 

Kansanliikkeet kampanjoivat myös translain muutosten puolesta: nykyinen laki edellyttää sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona lisääntymiskyvyttömyyttä ja alistaa juridisen vahvistamisen psykiatrien lausunnoille.

Näiden kehityslinjojen puolella eivät kaikki ole. Vuoden 2015 alussa katukuvaan ja nettiin alkoi ilmestyä Aito avioliitto -liikkeen mainontaa: ”Aito avioliitto on miehen ja naisen liitto.” ”Lapset ansaitsevat isän ja äidin.”

Euroopan liikkeillä on paljon yhtäläisyyksiä

Samanlainen kehityskulku on nähty viime vuosina Euroopan laajuisesti, kertoo tutkija Katja Kahlina. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksia polkevilla ja perinteisen ydinperheen puolesta kampanjoivilla liikkeillä on Euroopan eri maissa paljon yhtäläisyyksiä.

Retoriikassa toistuu ydinperheen suojelu.

Logossa on tyypillisesti miehen ja naisen siluetit ja usein mukana on myös kaksi lasta – mieluiten tyttö ja poika. Värimaailmassa on pinkkiä ja sinistä. Retoriikassa toistuu ydinperheen suojelu.

Ensimmäisiä liikkeen ilmentymiä nähtiin Ranskassa vuonna 2012. Siellä ”Protesti kuuluu kaikille” -liike, ranskaksi nimeltään La Manif pour tous, sai satoja tuhansia kansalaisia lähtemään kaduille. Hanke korosti, että se ei ole homofobinen vaan ydinperheen puolella.

Suomen Aito avioliitto -liike kertoo avoimesti tekevänsä yhteistyötä Ranskan liikkeen kanssa.

Samanlainen liike, tosin mittakaavaltaan pienempi, valtasi Saksan Stuttgartin Demo für Alle -nimen alla. Samoihin aikoihin Sloveniassa, Kroatiassa ja Slovakiassa pantiin alulle kansanäänestyksiä, joissa oli määrä linjata, kuuluuko avioliitto vain miehen ja naisen välille. Tällaiset liikkeet ovat saaneet kannatusta sekä maissa, joissa seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat lainsäädännön myötä vahvistuneet, että maissa, joissa tällaista kehitystä ei ole ollut.

Suomen Aito avioliitto -liike kertoo tekevänsä yhteistyötä Ranskan liikkeen kanssa. Yhteistyötä on myös Yhdysvaltojen ja Venäjän liikkeiden kanssa. Katja Kahlina arvioi, että Venäjältä tulee myös merkittävä osuus monen Euroopan maan liikkeen rahoituksesta. Liikkeet kokoontuvat vuosittain World Congress of Family -tapahtumiin, viimeksi tämän vuoden toukokuussa Budapestiin.

HLBTIQ-teemat nostavat kansanliikkeitä

Katja Kahlina tekee Helsingin yliopistossa kaksivuotista tutkimusta Euroopan unionin Marie Skłodowska-Curie Fellow -rahoituksella. Tänne hänet houkutteli professori Tuija Pulkkisen tutkimusryhmä. 

Kahlina on kotoisin Kroatiasta, ja hän on tehnyt sukupuolentutkimuksen alan tohtorintutkintonsa Budapestin Central European -yliopistossa. Hän haluaisi tulevaisuudessa tutkia laajemmin HLBTIQ-teemoihin liittyvien kysymysten ja demokratian suhdetta. HLBTIQ-kirjainlyhenteellä tarkoitetaan homoja, lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, interseksuaalisia ihmisiä ja queer-ihmisiä.

– Seksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvät kysymykset ovat nousseet keskeiseen rooliin demokraattisten valtioiden kansanliikkeissä, Katja Kahlina toteaa.

Katja Kahlina puhuu Tutkijoiden yönä pe 29.9. Tiedekulmassa aiheesta Social movements against the LGBT rights in Europe: Transnational political project against equality?