Erityisesti pojat ja alemman sosioekonomisen taustan lapset syövät ravitsemussuosituksiin nähden liian vähän hedelmiä ja kasviksia. Heidän ruokailutottumuksiinsa voidaan vaikuttaa esimerkin kautta, todetaan VTM Elviira Lehdon tuoreessa väitöstutkimuksessa.

VTM Elviira Lehto selvitti väitöstutkimuksessaan, mitkä tekijät voivat selittää sukupuolesta ja sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja lasten hedelmien ja kasvisten kulutuksessa ja niistä pitämisessä.

Tutkimusaineistona hän käytti vuosien 2009–2010 PRO GREENS -projektia, jossa kartoitettiin 11-vuotiaiden koululaisten hedelmien ja kasvisten kulutusta ja siihen liittyviä ympäristötekijöitä ja psykososiaalisia tekijöitä.

PRO GREENS -projektin kyselytutkimuksiin sekä kouluissa toteutettuihin hedelmien ja kasvisten syöntiin kannustaviin interventioihin osallistui yhteensä 8159 koululaista kymmenestä Euroopan maasta. Mukana oli myös 934 suomalaislasta.

Lehdon väitöstutkimuksesta selviää, että suurimmassa osassa projektiin osallistuneista maista korkeamman sosioekonomisen taustan lapset söivät muita todennäköisemmin päivittäin hedelmiä ja kasviksia. Heidän kotonaan hedelmiä ja kasviksia oli paremmin saatavilla ja nämä lapset myös tiesivät niiden saantisuosituksista.

Tytöt pitivät tutkimuksen mukaan kasviksista poikia enemmän, mikä selittyi heidän aiemmilla ruokailutottumuksillaan sekä sillä, että he liittivät poikia harvemmin kasvisten syöntiin negatiivisia asioita.

- Kouluikäisillä lapsilla kasviksista pitäminen on kiinteästi yhteydessä kasvisten syöntiin. Erityisesti poikien ja alemman sosioekonomisen taustan lasten kohdalla tulisi varmistaa kasvisten runsas saatavuus ja kulutus kannustavassa ilmapiirissä, Lehto toteaa.

Aineistosta selvisi, että hedelmien ja kasvisten syönnin yleisyyteen vaikuttivat yhtä voimakkaasti sekä lasten vanhemmat että lasten oma ystäväpiiri.

Hedelmien ja kasvisten syöntiin kannustavilla interventioilla oli tutkimuksen mukaan ainoastaan hedelmien syöntiä lisäävä vaikutus. Intensiivinen interventio lisäsi lasten tietämystä hedelmien ja kasvisten saantisuosituksista ja vaikutti myös heidän makutottumuksiinsa – hedelmistä pidettiin intervention jälkeen enemmän.

– Voidaan olettaa, että kasvisten syönnin lisääminen vaatisi myös intensiivisesti toteutetun intervention, jossa keskityttäisiin pelkästään kasviksiin, sillä hedelmistä lapset pitävät jo muutenkin enemmän. Kasvisten mausta pitäminen on avainasemassa, joten olisi hyvä löytää tapoja totuttaa lapset vähitellen erilaisten kasvisten makuun. Lisäksi poikien kohdalla kyse vaikuttaa olevan hieman myös asenteesta, Lehto pohtii.

 

VTM Elviira Lehto väittelee 15.10.2016 kello 10 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The associations between schoolchildren’s fruit and vegetable intake and psychosocial factors – shaped by gender, socioeconomic background and an intervention". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa

Väittelijän yhteystiedot: elviira.lehto@helsinki.fi