Yleinen hygienia ja kansalaisten terveys ovat merkittävässä roolissa antibioottiresistenssin globaalissa torjunnassa

Helsingin yliopisto oli mukana 60 maata kattaneessa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin terveen väestön vastustuskykyä antibiooteille jätevesiä tutkimalla. Tutkimus paljasti, että yksittäisen maan kansalaisten terveys ja hygienian taso ovat uusia muuttujia antibiootille vastustuskykyisten bakteerien palapelissä.

Tutkimus on ensimmäinen laatuaan, jonka tulokset antavat maailmanlaajuisesti vertailtavaa tietoa terveen väestön vastustuskyvystä antibiooteille 60 maassa ja 79 kaupungissa. Tutkijat kartoittivat tilannetta yhdyskuntajätevesistä löytyvien bakteerien avulla. Tarkastelukohteena olivat bakteereiden geenit, joita tunnistetaan bakteerien perimän DNA-sekvensseistä ja jotka kertovat bakteerien vastustuskyvystä eri antibiootteja kohtaan.  

– Luotettavaa tietoa terveiden kansalasten vastustuskyvystä antibiooteille on ollut haastavaa saada. Kaupunkien jätevesiä tutkimalla saimme kuitenkin uutta tietoa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien esiintymisestä yhteiskuntien tasolla. Tutkimme näytteitä myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamosta ja voidaan sanoa, että Suomessa ja Helsingissä on erittäin hyvä tilanne eli antibioottiresistenssin esiintyminen on alhaista, kertoo tutkija Annamari Heikinheimo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.   

Tutkijat keräsivät näytteitä kaupunkien käsittelemättömistä jätevesistä, eristivät näytteiden sisältämän DNA-materiaalin ja tutkivat niistä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien geenien DNA-sekvenssien esiintymistä. Tutkijat suosittelevatkin tällaista niin kutsuttua metagenomista analyysiä jätevesistä eettisenä ja edullisena tapana seurata ja ennustaa antibioottiresistenssiä globaalisti. 

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien geenien määrän suhteen maat jakaantuivat kahteen ryhmään: alhaisimmat antibioottiresistenssin esiintyvyydet todettiin Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, kun taas korkeimmat pitoisuudet todettiin Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Laajin kirjo eli eniten erilaisia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerien geenejä löytyi Brasiliasta, Intiasta ja Vietnamista. Kapein kirjo eli vähiten erilaisia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerien geenejä oli Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. 

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille ei selity pelkästään lääkkeiden runsaalla käytöllä 

Hankkeessa verrattiin antibioottiresistenssin esiintymistä antibioottien käyttöön ja Maailmanpankin keräämiin sosioekonomisiin ja terveydellisiin ympäristön tilaa kuvaaviin muuttujiin.  

 Maltillista antibioottien käyttöä pidetään yhtenä merkittävimmistä tekijöistä vastustuskyvyn torjunnassa. Lääkkeiden käyttö kuitenkin selitti tutkimuksessa mikrobilääkeresistenssin esiintymisen vain osittain, toteaa Heikinheimo.  

Useat muuttujat, jotka liittyivät antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien geenien esiintymiseen, olivat yhteydessä maan hygieniatilanteeseen, sekä väestön yleiseen terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan. Millaisia toimenpiteitä tutkijat suosittavat niille alueille, joissa antibioottiresistenssin esiintyminen on arkipäivää? 

– Antibioottiresistenssin maailmanlaajuisessa torjunnassa olisi tärkeää kohdistaa toimia hygienian parantamiseen muun muassa viemäröintiä parantamalla niissä maissa, joissa antibioottiresistenssi on yleistä. Myös lääkärien koulutukseen satsaaminen näyttäisi olevan kannattavaa antibioottiresistenssin torjunnassa, sillä yhtenä tekijänä alhaiselle antibioottiresistenssille todettiin maassa toimivien lääkärien määrä, sanoo Heikinheimo.  

Hankkeen tulokset osoittavat, että antibioottiresistenssin torjuminen on oleellista myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteille 

Tutkimusta rahoitti Novo Nordisk Foundation, Velux Foundation ja EU-hanke COMPARE. 

Alkuperäinen artikkeli:

  
Global monitoring of antimicrobial resistance based on metagenomics analyses of urban sewage 
Nature Communications, 8 March 2019, doi 10.1038/s41467-019-08853-3 

Hankkeen johtaja:
Professori Frank Aarestrupfmaa@food.dtu.dk, puh. +45 35 88 62 81