Yhteistyö siivittää suomalaista lääketutkimusta eteenpäin

Hiljattain päättyneen 3iRegeneration-projektin kokemukset raivaavat tietä kansalliselle lääketutkimuskeskukselle.
Kuva Heikki Ruskoaho

Heikki Ruskoaho

Professori Heikki Ruskoaho Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta selailee tyytyväisenä sydämen ja aivojen vaurioiden korjaamiseen uusien solujen avulla tähdänneen 3iRegeneration-projektin loppuraporttia. Kaiken kaikkiaan noin seisemänkymmenen hankkeeseen osallistuneen tutkijan viisivuotinen yhteisponnistus on saateltu päätökseen.

Lääkekehitykseen, nanoteknologiaan, analytiikkaan ja kantasolututkimukseen jakautuneen tutkimuksen yksittäisiä tuloksia olisi helppo luetella yksittäisten tieteellisten löydösten, kuten uusien lääkeaihioiden, kannalta.

Pitkien tutkimustuloslistojen sijaan Heikki Ruskoaho haluaa korostaa projektin laaja-alaista vaikuttavuutta. Kaikki lähti siitä, että silloisen Tekesin perusrahoittamassa projektissa tutkijat tiedekunnasta ja sen ulkopuolelta pääsivät tekemään yhteistyötä tutkijalähtöisesti ja tuomaan mukaan erityisesti omat vahvuutensa. Tästä syntyi resepti, josta saatiin energiaa kaikille.

– Teimme todella paljon yhdessä ja opimme samalla uutta toisiltamme, aina tutkimuksessa käytettyjä termejä myöten. Samalla ymmärsimme, että ihan kaikkea ei tarvitse toisten tutkimuksesta käsittää – kunhan suuret linjat ovat hallussa, Heikki Ruskoaho naurahtaa.

Tutkijat opiskelivat yhdessä myös kaupallistamistaitoja. Ruskoaho kokee, että erityisen tärkeitä koulutukset olivat nuorille tutkijoille, jotka saivat ideoita ja taustatukea tutkimustulosten hyödyntämiseen ja samalla omien uramahdollisuuksien laajentamiseen. Projektin yhteydessä syntyikin startupeja, ja lisäksi tehtiin toistakymmentä keksintöilmoitusta.

Tutkijoilla kysyntää yritysmaailmassa

Viisi vuotta on lyhyt aika lääkekehitykselle, mutta pitkä aika hankkeelle. Ajan mittaan useita kokeneita tutkijoita ehdittiin houkutella muualle töihin. Heikki Ruskoaho ei harmittele asiaa, sillä kaikille pitemmälle edistyneille tutkijoille ei kuitenkaan ole mahdollista löytää jatkopaikkaa yliopistoista.

– Vaikka jonkun lähteminen aiheuttaakin aina hetkellisen notkahduksen, minusta on erittäin myönteistä, että meidän tutkijamme suorastaan viedään käsistä. Tähän on ehkä enemmän totuttu teknisillä aloilla, mutta kyllä se näkyy nyt meilläkin. Sehän on vain merkki koulutuksen ja osaamisen korkeasta tasosta.

Hyvä pohja jatkohankkeille ja lääketutkimuskeskukselle

Yksi projektin yleisistä tavoitteista oli suomalaisen lääkekehityksen ja lääketutkimuksen tason nostaminen. Tavoite tuli Heikki Ruskoahon mukaan hyvin täytettyä.

– Halusimme luoda järjestelmän, tutkijaverkoston ja sellaisen ilmapiirin, jossa tuo onnistuisi. Nämä kaikki saavutettiin. Yhteistyöprojekteille on tyypillistä, että osaprojektien tulokset vaikuttavat kokonaisuuteen. Jos kaikki tutkijat olisi tehneet vaikkapa sydäntutkimusta, niin totta kai tulokset yhdellä sektorilla olisivat erilaiset. Tämä malli ei edes ollut meidän tavoitteenamme. Ajattelimme, että kaikkia lääkekehityksen osa-alueita nostetaan yhtä lailla. Näin saadaan hyvä pohja toivomallemme kansalliselle lääketutkimuskeskukselle, jonka kautta erilaisia lääkekehitysaihioita voitaisiin viedä eteenpäin.

Pian emeritusprofessoriksi siirtyvä Heikki Ruskoaho kehuu lisäksi farmasian tiedekuntaa työympäristönä. Tutkimus on virkeää ja kansainvälistä, ja ero on huomattava esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen.

– Kun on sopivan kokoinen yksikkö, se toimii. Kaikki tuntevat toisensa ainakin jossain määrin, ja yhteistyön tekeminen on helppoa. Professorit kokoontuvat säännöllisesti, eikä tunnelma ole samanlainen kuin ennenvanhaan virallisissa professorikokouksissa. Kaikki tämä on tärkeää – tutkimustyötä ei voi mitenkään tehdä yksin.

 

3iRegeneration: verkkosivut
3iRegeneration: loppuraportti ja julkaisut