–Tutkimukseni tärkeimpänä tavoitteena on kehittää menetelmiä vesivarojen saastelähteiden tunnistamiseen ja osaltani auttaa turvallisen veden saatavuuden varmistamista kaikille. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi jätevesien, jätevesilietteiden ja lannan käsittelymenetelmien hygienisointitehokkuus osana kiertotalouden ratkaisuja, kuvailee Pitkänen.
Tällä hetkellä Pitkäsen aika kuluu koronaviruksen ja muiden tartuntatautien jätevesiseurannan parissa. Pitkänen sai syksyllä yhdessä HOH-apulaisprofessori
Uusia haasteita ympäristöterveydelle tuo myös muuttuva ilmasto. Esimerkiksi kesäiset hellejaksot nostavat pintavesien lämpötiloja, mikä voi johtaa mikrobien massaesiintymisiin aiempaa useammin. Sateisuuden lisääntyessä eläintilojen valumavedet, taajamien hulevedet ja yhdyskuntien jätevedet voivat aiheuttaa aiempaa enemmän mikrobikuormaa pintavesiin.
Ympäristöterveyden perinteinen näkökulma, ympäristötekijöiden vaikutus ihmisten terveyteen, täydentyy ottamalla myös eläinten terveys huomioon.
– Ihmiset ja eläimet jakavat samat taudinaiheuttajamikrobit ja muuttuvan elinympäristön. Tälle pohjalle rakentuva One Health eli Yhteinen Terveys -lähestymistapa on oivallinen kehikko tutkimukselleni. Osana
Tarja Pitkänen opiskeli ympäristötiedettä Itä-Suomen yliopistossa ja tutki ympäristömikrobiologian väitöskirjassaan kampylobakteereita talousvesivälitteisten epidemioiden aiheuttajana. Valmistuttuaan tohtoriksi Pitkänen työskenteli tutkijana Yhdysvaltain ympäristövirastossa ja palasi sieltä Kuopioon Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ympäristöterveyden ja erityisesti vesimikrobiologian asiantuntijaksi. Uudessa professuurissaan Pitkänen jatkaa Helsingin yliopiston ohella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, joka liittyi hiljattain HOH-verkoston jäseneksi.