Varhaisten suomalaisten DNA-linjat valottavat nykyväestön monitahoista alkuperää

15.11.2019
Helsingin ja Turun yliopistojen uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.

Tutkimuksessa on selvitetty geeniperimää yli sadan yksilön arkeologisista luunäytteistä 300–1800-luvuilta. Suurin osa näytteistä on rautakaudelta ja keskiajalta. Yksilöistä on eristetty äidiltä kaikille tämän lapsille periytyvää mitokondrioiden DNA:ta (mtDNA) ja siten selvitetty naisten väestöhistoriaa. 

Tulosten perusteella rautakaudella (n. 300–1300 jaa) ja keskiajalla (n. 1200–1500 jaa) Suomessa eläneillä ihmisillä esiintyi samoja mitokondriolinjoja kuin nykysuomalaisilla. Erityisesti rautakaudella eri kalmistoihin haudattujen perimät poikkesivat kuitenkin toisistaan merkittävästi. Kivikautisille metsästäjä-keräilijöille tyypilliset mtDNA-linjat olivat yleisiä Euran Luistarin ja Hollolan Kirkkailanmäelle haudatuilla. Hiitolan Kylälahdessa Karjalassa sekä Mikkelin Tuukkalassa olivat taas yleisimpänä linjat, jotka ovat ominaisia Euroopan muinaisille viljelijäväestöille. Viides tutkimuksessa mukana ollut rautakautinen kalmisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Levänluhdassa. Sinne haudatuista suuri osa edusti nykysaamelaisiin yhdistettyjä mtDNA-linjoja. 

– Kaikki edellä mainitut alkuperältään erilaiset linjat ovat yleisiä Suomessa myös nykyään. Tämä viittaa siihen, että tutkitut rautakautiset populaatiot ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään, sanoo tohtorikoulutettava Sanni Översti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkijoiden mukaan rautakaudella Itä- ja Länsi-Suomen väestöissä havaitut erot ovat päinvastaiset kuin nykysuomalaisilla: muinaisiin maanviljelijöihin yhdistetyt linjat ovat olleet yleisempiä idässä ja metsästäjä-keräilijöiltä periytyvät linjat lännessä. Tämä olisi selitettävissä sillä, että maanviljelijäpopulaatioita on saapunut Suomen alueelle lännen ja etelän lisäksi myös idästä. 

Koko kuvateksti:
Kartta: Tutkimuksen rautakautiset sekä keskiaikaiset kalmistot ovat Levänluhta Isokyrössä, Luistari Eurassa, Kirkkailanmäki Hollolassa, Kylälahden Kalmistonmäki Hiitolassa sekä Tuukkala Mikkelissä (merkitty karttaan tummanharmaalla). Historiallisen ja modernin ajan hautausmaista tutkimuksessa olivat mukana Pälkäneen Rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä (merkitty vaaleanharmaalla). Kuva on muokattu alkuperäisjulkaisusta (CC BY 4.0). 

Alkuperäinen artikkeli:

Sanni Översti, Kerttu Majander, Elina Salmela, Kati Salo, Laura Arppe, Stanislav Belskiy, Heli Etu-Sihvola, Ville Laakso, Esa Mikkola, Saskia Pfrengle, Mikko Putkonen, Jussi-Pekka Taavitsainen, Katja Vuoristo, Anna Wessman, Antti Sajantila, Markku Oinonen, Wolfgang Haak, Verena J. Schuenemann, Johannes Krause, Jukka U. Palo, Päivi Onkamo. Human mitochondrial DNA lineages in Iron-Age Fennoscandia suggest incipient admixture and eastern introduction of farming-related maternal ancestry (2019). Scientific Reports, DOI:10.1038/s41598-019-51045-8

SUGRIGE-projektin aiemmin julkaisema tutkimustulos:
Mui­nais-DNA pal­jas­taa: saa­me­lai­sis­sa ja suo­ma­lai­sis­sa on sa­maa si­pe­ria­lais­ta pe­ri­mää (27.11.2018)

Tutkimushanke
Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopiston Suomalais-ugrilainen muinaisgenomi- (SUGRIGE) -hankkeessa. Tutkimusta ovat rahoittaneet mm. Jane ja Aatos Erkon säätiö, Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Emil Aaltosen säätiö sekä Suomen Akatemia.