- Penilidi ja muut nyt löydetyt myrkyt voivat selittää osan aiemmin tapahtuneista ruokamyrkytyksistä, kertoo MMM Stiina Rasimus-Sahari, joka väittelee 19. helmikuuta maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Jyvien myrkyllisyys havaittiin sian siittiöiden liikkuvuutta mittaavalla kokeella.
Kosteusvaurioituneista taloista tulehdusoireita
Väitöstyössä tutkittiin myös kosteudesta vaurioituneiden talojen sisäilman vaikutusta ihmisen terveydelle. Etelä-Suomessa kerätyistä kosteusvaurioituneiden rakennusten sisäilma- ja pölynäytteistä löydettiin useita mitokondrioille eli soluelimille haitallisia myrkkyjä sekä niitä tuottavia bakteereja. Yksi tunnistetuista myrkyistä oli aiemminkin kosteusvauriokohteista löytynyt amylosiini-niminen yhdiste, jonka todettiin nyt aiheuttavan ihmisen luontaisen puolustusjärjestelmän valkosolujen aktivoitumista.
- Luontaisen puolustusjärjestelmän aktiivinen toiminta johtaa tulehduksen kaltaisiin oireisiin, mikä pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa pysyvää vauriota elimistössä. Osa kosteusvauriokohteissa koetuista tulehdusoireista voisi johtua jatkuvasta altistumisesta tällaisille myrkyille hengitysilman kautta, Rasimus-Sahari sanoo.
Haitalliset aineet ilmassa ja rakenteissa havaittiin sian siittiöiden avulla.
- Sian siittiöiden liikkuvuutta mittaavaa koetta voitaisiin hyödyntää seulontamenetelmänä sisäilmanäytteiden tutkimisessa, Rasimus-Sahari toteaa.
Altistuminen myrkyille oletettua yleisempää
Mitokondriot ovat energiaa tuottavia elintärkeitä soluelimiä, joita on kaikissa eläin- ja kasvisoluissa. Energiatuotannon lisäksi ne osallistuvat elimistön luontaisen puolustusjärjestelmän toiminnan säätelyyn ja vaikuttavat vaurioituneiden solujen ohjattuun kuolemaan.
Toistuva altistuminen pienillekin määrille bakteerien tuottamia mitokondriomyrkkyjä voi vaurioittaa mitokondrioita ja häiritä niiden toimintaa. Mitokondrioiden toimintahäiriöt on yhdistetty viime aikoina moniin länsimaissa yleistyneisiin sairauksiin, kuten tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen, astmaan, allergioihin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä Parkinsonin ja Alzheimeirin tauteihin.
- Jatkuva altistuminen pienille määrille mitokondriomyrkkyjä sisäilman tai elintarvikkeiden kautta saattaa olla oletettua yleisempää, mikä voi olla yhteydessä näiden sairauksien maailmanlaajuiseen yleistymiseen, Rasimus-Sahari sanoo.
Väitöstyössä keskityttiin erityisesti tutkimaan itiöivien bakteerien tuottamia keittämistä kestäviä myrkkyjä, jotka vaurioittavat mitokondrioita.
MMM Stiina Rasimus-Sahari väittelee 19.2.2016 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Effects of microbial mitochondriotoxins from food and indoor air on mammalian cells" (Elintarvikkeissa ja sisäilmasssa olevien mikrobien tuottamien mitokondriotoksiinien vaikutukset nisäkässoluihin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 1041, Viikinkaari 5, Helsinki.
Vastaväittäjänä on professori Andreja Rajkovic Ghentin yliopistosta ja kustoksena professoriKaarina Sivonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae. Universitatis Helsinkiensis.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.