Koiran käyttäytymistä on viime vuosikymmeninä tutkittu runsaasti. Usein tietoa koirayksilöiden käyttäytymisestä kerätään jopa tuhansia koirayksilöitä käsittävillä kyselyillä. Kyselyt antavat laajan yleiskuvan koirien eri piirteiden esiintyvyydestä, yhteyksistä muihin ominaisuuksiin ja mahdollisesta periytyvyydestä.
– Kyselyiden pohjalta voi sitten kutsua kiinnostavat yksilöt tarkempiin tutkimuksiin ja antamaan näytteitä. Kyselyt palvelevat hyvin epidemiologisia ja molekyylitutkimuksen tavoitteita, professori Hannes Lohi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä ja lääketieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Käyttäytymiskyselyissä on haasteensa, sillä ne voivat olla subjektiivisia.
– Kyselyä käytettäessä aineistoa ei voida kerätä eläinyksilöiltä itseltään, joten omistajan mielipide koirastaan voi vaikuttaa kyselyvastauksiin. Tutkimuksemme mukaan subjektiivisuus ei ole kuitenkaan merkittävä ongelma ja kysely on luotettava ja toimiva työkalu, tutkijatohtori Milla Salonen Helsingin yliopistosta sanoo.
Koiran seitsemän persoonallisuuspiirrettä
Hannes Lohen tutkimusryhmä kehitti käyttäytymiskyselyn, joka kartoittaa koiran persoonallisuutta ja ei-toivottuja käyttäytymispiirteitä, kuten arkuutta, ääniarkuutta, eroahdistusta, aggressiivisuutta, alustojen ja korkeiden paikkojen pelkoa ja impulsiivisuutta tai keskittymiskyvyttömyyttä.
Koirien persoonallisuuskysely koostui 63 adjektiivista ja niiden määritelmästä. Adjektiivit yhdistyivät seitsemäksi persoonallisuuspiirteeksi, jotka ovat epävarmuus, energisyys, koulutettavuus/keskittymiskyky, aggressiivisuus/dominoivuus, ihmissosiaalisuus, koirasosiaalisuus ja määrätietoisuus.
– Aiemmat tutkimukset ovat osittain ristiriitaisia persoonallisuuspiirteiden määrästä, mutta epävarmuus, energisyys, koulutettavuus, aggressiivisuus ja sosiaalisuus näyttäisivät nousevan piirteiksi lähes kaikissa tutkimuksissa, Salonen toteaa.
Luotettavaa käyttäytymistietoa etsimässä
Tutkimuksessa kerättiin yli 15 000 koirayksilön ja yli 13 000 omistajan aineisto.
Tutkimuksen toisessa osassa tutkijat selvittivät kyselyn luotettavuutta ja pätevyyttä. Osa kyselystä oli todettu luotettavaksi jo aiemmin, mutta ennen tätä tutkimusta kyselyä muokattiin ja siksi koko kyselyn luotettavuus haluttiin varmistaa.
– Pyysimme joukkoa koiranomistajia täyttämään kyselyn uudestaan 1–3 kuukauden kuluttua siihen vastaamisesta. Lisäksi osa koiranomistajista pyysi toista samassa taloudessa asuvaa ihmistä täyttämään kyselyn samasta koirasta. Havaitsimme, että kyselyn kaikki osiot olivat erittäin luotettavia, sillä samasta koirasta annetut vastaukset erosivat hyvin vähän. Lisäksi kyselyn validiteetti eli se, mittaako kysely niitä asioita, joita sen on tarkoitettu mittaavan, oli todella hyvä, Salonen kertoo.
– Seuraavaksi aiomme keräämämme aineiston pohjalta selvittää esimerkiksi koiran persoonallisuuden ja ei-toivotun käyttäytymisen yhteyttä sekä koiran ja omistajan persoonallisuuden samankaltaisuutta. Keräämämme aineistot ovat erittäin laajoja ja jo nyt saadut tulokset merkittäviä, Hannes Lohi tähdentää.
Tutkimus oli osa professori Hannes Lohen käynnissä olevaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta.
Koirien geenitutkimus -tutkimusryhmä
Artikkeli:
Salonen, M., Mikkola, S., Hakanen, E., Sulkama, S., Puurunen, J., Lohi, H. (2021) Reliability and validity of a dog personality and unwanted behavior survey. Animals 11(5), 1234.