Uudistuneella Hyytiälän metsäasemalla tutkitaan nyt rakentamisen vaikutusta hyvinvointiin

Miten puurakennus vaikuttaa asukkaidensa hyvinvointiin ja esimerkiksi stressitasoon? Tällaista kansainvälisestikin uraauurtavaa ja poikkitieteellistä tutkimusta käynnistellään Helsingin yliopiston metsäasemalla Hyytiälässä, kun aseman moderni, puurakenteinen uudisrakennus on otettu käyttöön.

Hyytiälän metsäaseman kesällä 2023 valmistuneeseen uudisrakennukseen luotu Living Lab -tutkimusympäristö mahdollistaa monitieteisen tutkimuksen rakennetun ympäristön kestävyyden, ilmastonmuutoksen vaikutusten ja hyvinvoinnin näkökulmista. Rakennus toimii elävänä laboratoriona, joka tarjoaa mahdollisuuden tutkia puu- ja materiaalitieteitä, sisäilmaa sekä ihmisten hyvinvointia ja sen kokemusta. Lisäksi Living Lab voi toimia testausalustana uusille innovaatioille.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen kertoo, että uudet kestävän kehityksen mukaiset puurakennukset laajentavat Hyytiälän entistä monitieteisemmän tutkimuksen ja opetuksen alustaksi. Metsäntutkimuksen mahdollisuudet laajenevat kohti metsäperustaisen ja arvonlisää tuottavan puurakentamisen ja puumateriaalin tutkimusta. Lisäksi tähän voidaan yhdistää ilmakehän ja ympäristöntutkimus.

– Globaalistikin pääsemme avaamaan tietä ihmisten hyvinvoinnin ja puurakentamisen tutkimukseen aidoissa asumisolosuhteissa. Toivomme alustan kiinnostavan laajasti tutkijoita Suomessa ja kansainvälisesti, Toivonen jatkaa.

Yksi Hyytiälän uudisrakennuksen monista tutkimustehtävistä on puurakennuksen, ympäristön ja käyttäjien vuorovaikutuksen tutkimus. Apulaisprofessori Tuula Jyske kertoo, että uudisrakennuksen yhteyteen on tehty valmiudet monitieteiselle tutkimusinfrastruktuurille, jonka avulla tutkitaan rakennuksen CLT-rungon ominaisuuksia osana elävää elämää.

 – Tämä tarjoaa erinomaiset puitteet esimerkiksi pitkäaikaiseen seurantatutkimukseen modernien puurakennusten käyttäjäkokemusten vaikutuksista hyvinvointiin, Jyske toteaa.

Uudisrakennus tuottaa jo nyt anturiensa avulla 108 erilaista mittaustietoa, kuten esimerkiksi puun kosteutta ja lämpötilaa. Ne ovat kuitenkin vasta murto-osa siitä määrästä, mitä anturijärjestelmä tulee tulevaisuudessa kattamaan. Kokonaisuudessaan suunniteltu järjestelmä kattaa lähes kymmenen erilaista anturityyppiä ja useita satoja antureita.

Metsäasemalla sijaitsee myös maailman johtava ilmakehätutkimuksen mittausasema, Smear II. Se mittaa yli tuhatta asiaa ilmakehästä ja ekosysteemistä osana Ilmakehätieteiden keskus INARin toimintaa. Mittausasema mittaa ilmassa leijuvien kaasujen ja pienhiukkasten eli aerosolien pitoisuuksia, muodostumista ja reittejä niin maasta, järvestä, suosta kuin puistakin. Jatkossa Hyytiälässä aerosolien elämää mitataan myös uudisrakennuksesta ja sen eri huoneista. Koska suurin osa ihmisten ajasta kuluu sisätiloissa, sisäilman laadulla on merkittävä vaikutus terveyteen.

Hyytiälän Living Lab on osa kansainvälistä tutkimus- ja mittausverkostoa, johon kuuluvat myös yhdysvaltalainen Oregonin yliopisto ja slovenialainen puutuotetutkimuksen keskus InnoRenew CoE. Kumppaniorganisaatiot ovat rakentaneet vastaavat tutkimusalustoina toimivat massiivipuiset rakennukset. Uusi verkosto mahdollistaa eri maissa ja mantereilla sijaitsevien rakennusten mittauksista syntyvien suurten aineistojen yhdistelyt, kiinnostavat vertailututkimukset ja mahdollisesti myös yhteistä opetusta.

Metsäasema on avoin tieteentekijöille eri yliopistosta ja organisaatioista Suomessa ja kansainvälisesti. Maantieteellisesti keskeisellä paikalla sijaitsevalla asemalla on mahdollista tehdä tutkimusta ympäri vuoden.

Helsingin yliopiston tutkimusasemat uudistuivat kestävästi

Mahdollisuuden uuden rakentamiseen Hyytiälän metsäasemalla tarjosi aseman 1970-luvun rakennusten rapistuminen. Uudisrakennuksen suunnittelun lähtökohtana oli kestävyys. Täyspuiset, elämättömät CLT-elementit mahdollistavat rakennuksen pitkän elinkaaren ja pienen hiilijalanjäljen. Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy:n suunnitteleman rakennuksen käyttöikä tulee olemaan vähintään 150 vuotta.

Uudisrakennusten myötä Hyytiälässä voitiin myös siirtyä öljylämmityksestä maalämpöön. Rakennusten kerrosala on huomattavasti pienempi kuin puretuissa rakennuksissa, mikä vähentää energian kokonaiskulutusta vanhaan verrattuna.

Muillakin Helsingin yliopiston tutkimusasemilla on luovuttu öljylämmityksestä ja tehty kestävyyttä tukevia uudistuksia. Lammin biologisella asemalla on siirrytty hakelämmitykseen, ja Kilpisjärven biologinen asema lämpenee nyt ilmavesilämpöpumpulla. Tvärminnen eläintieteellisen aseman perusparannetuissa taloissa on siirrytty käyttämään maalämpöä ja myös aurinkoenergiaa hyödynnetään.