Tutkijat varoittavat maailmanlaajuisesta hyönteiskadosta ja tarjoavat keinoja sen seurausten tunnistamiseksi ja välttämiseksi

Hyönteiskato kiihtyy ja sukupuuttoon kuolevien hyönteislajien määrä kasvaa eri puolilla maailmaa. Tämä kehityskulku hävittää ihmisen kannalta korvaamattomia toimintoja, millä voi olla odottamattomia seurauksia. Kansainvälinen tutkijaryhmä on nyt koonnut voimansa varoittaakseen ihmiskuntaa siihen kohdistuvista uhista.

Sekä ihmisten että hyönteisten tulevaisuus ja hyvinvointi edellyttävät niin kansalaisyhteiskunnan kuin päättäjienkin panosta. Ilmastonmuutoksen suitsimisen lisäksi yksi ehdotetun ratkaisun tärkeimmistä tekijöistä on laadukkaiden ja helppohoitoisten maa-alueiden rajaaminen suojelukohteiksi sekä maailmanlaajuisten maatalouskäytäntöjen muuttaminen niin, että ne edistävät lajien yhteiseloa.

Ihmiskunta kuluttaa parhaillaan lukuisia ekosysteemejä yli niiden sietokyvyn rajojen, mikä aiheuttaa päivittäin sekä määrällisesti että laadullisesti mittaamatonta hyönteiskatoa. Kahdessa yhteensä 30 kansainvälisen asiantuntijan laatimassa tutkimusartikkelissa tarkastellaan sekä uusien sukupuuttojen aiheuttamia uhkia että keinoja niiden välttämiseksi. Tutkijoiden tavoitteena on osaltaan edistää asennemuutosta, jota tarvitaan ihmiskunnan itsensä selviytymiseen.

– Luonnon monimuotoisuudesta tiedetään maailmanlaajuisesti yllättävän vähän , sillä vain 10–20 % kaikista hyönteisistä ja muista selkärangattomista eläinlajeista on tunnistettu ja nimetty tieteellisesti. Ja tieteellisen nimen saaneistakin meillä on yleensä vain lyhyt morfologinen kuvaus, joidenkin lajien kohdalla pätkä perimää ja tieto yhdestä ainoasta paikasta, jossa eliö on joskus nähty, toteaa Pedro Cardoso Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Tuoreiden tutkimustulosten mukaan tilanne on vakava

Elinympäristöjen katoaminen, haitalliset maatalouskäytännöt ja muut päästölähteet, rajoista piittaamattomat tulokaslajit, ilmastonmuutos, liikakäyttö ja riippuvuussuhteessa elävien lajien sukupuutto vaikuttavat kaikki vaihtelevasti hyönteispopulaatioiden todistettuun katoon ja lajien sukupuuttoon.

– Sen lisäksi, että lajikato hävittää monimuotoista eliömaailmaamme pala palalta, menetämme myös biomassaa, joka on olennainen osa ravintoketjun muiden eläinten ruokavaliota, ainutlaatuisia perintötekijöitä ja ainesosia, jotka voisivat säilyessään tulevaisuudessa tarjota parannuskeinoja erilaisiin sairauksiin, sekä ihmisille välttämättömiä ekosysteemien toimintoja, Cardoso huomauttaa.

Cardoson mainitsemien toimintojen joukossa on pölytys, sillä valtaosalle viljelykasveista hyönteiset ovat elinehto. Toisena merkittävänä tekijänä on maatuminen, sillä hyönteiset osallistuvat ravinnekiertoon sekä moneen muuhun toimintoon, joille ei ole minkäänlaisia teknisiä tai muitakaan korvikkeita.

Käytännön ratkaisut hillitsevät hyönteistuhoa

Tutkijat tarjoavat myös eri puolilta maailmaa kerättyyn näyttöön perustuvia käytännön ratkaisuehdotuksia, jotka voivat vähentää hyönteispopulaatioiden katoa ja lajien sukupuuttoon kuolemista. Ehdotuksiin kuuluvat muun muassa laadukkaiden ja helppohoitoisten maa-alueiden rajaaminen suojeltavaksi, maailmanlaajuisten maatalouskäytäntöjen muuttaminen lajien yhteiseloa edistäväksi ja ilmastonmuutoksen suitsiminen.

Sekä ihmisten että hyönteisten tulevaisuus ja hyvinvointi edellyttävät ennen kaikkea sekä kansalaisyhteiskunnan että päättäjien panosta.

– Pienet ihmisryhmät voivat vaikuttaa hyönteistensuojeluun paikallisesti, mutta suurimittainen elvytystoiminta vaatii yhteistä tietoisuutta ja maailmanlaajuisia ponnisteluja lajien kartoittamiseksi, seuraamiseksi ja suojelemiseksi, kertoo Etelä-Afrikan Stellenboschin yliopiston professori Michael Samways.

Artikkelit:

  • Cardoso, P., Barton, P.S., Birkhofer, K., Chichorro, F., Deacon, C., Fartmann, T., Fukushima, C.S., Gaigher, R., Habel, J.C., Hallmann, C.A., Hill, M.J., Hochkirch, A., Kwak, M.L., Mammola, S., Noriega, J.A., Orfinger, A.B., Pedraza, F., Pryke, J.S., Roque, F.O., Settele, J., Simaika, J.P., Stork, N.E., Suhling, F., Vorster, C., Samways, M.J. (2020) Scientists’ warning to humanity on insect extinctions. Biological Conservation. DOI https://doi.org/10.1016/j.biocon.2020.108427
  • Samways, M.J., Barton, P.S., Birkhofer, K., Chichorro, F., Deacon, C., Fartmann, T., Fukushima, C.S., Gaigher, R., Habel, J.C., Hallmann, C.A., Hill, M.J., Hochkirch, A., Kwak, M.L., Maes, D., Mammola, S., Noriega, J.A., Orfinger, A.B., Pedraza, F., Pryke, J.S., Roque, F.O., Settele, J., Simaika, J.P., Stork, N.E., Suhling, F., Vorster, C. & Cardoso, P. (2020) Solutions for humanity on how to conserve insects. Biological Conservation. DOI https://doi.org/10.1016/j.biocon.2020.108426

Tutkimukset ovat avoimia, ja ne voi ladata oheisista DOI-linkeistä. 

Lisätietoja tutkijasta: Pedro Cardoso

Luonnontieteellisessä keskusmuseossa intendenttinä ja Helsingin yliopistossa ekologian apulaisprofessorina työskentelevä Cardoso on erikoistunut globaaliin ympäristönsuojelutieteeseen sekä aihepiiriin liittyvään päätöksentekoon ja uusiin laskennallisiin menetelmiin, joilla voidaan tarkkailla eliölajien sukupuuttoon kuolemista. Erityisesti hämähäkeistä kiinnostunut Cardoso oivalsi varhain, että luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi tarvitaan maailmanlaajuisia ratkaisuja, jotka kattavat myös elämän kiertokulkua ylläpitävät pienet luontokappaleet. Hän johtaa Laboratory for Integrative Biodiversity Research -tutkimusryhmää, jossa työskentelee 20 tutkijaa muun muassa tekoälyn, hämähäkkien liikkumisen ja luolatutkimuksen parissa.

Pedro Cardoso ResearchPortalissa

Yhteystiedot: pedro.cardoso@helsinki.fi, 02941 28854
Twitter: @cardosopmb (henkilökohtainen), @libre_research (tutkimusryhmä), @luomus, @luomus_zoology, @helsinkiuni (keskusmuseo ja yliopisto)
 

Lisätietoja tutkijasta: Michael Samways

Stellenboschin yliopiston ympäristönsuojeluekologian ja hyönteistieteen osastolla professorina työskentelevä Samways on Etelä-Afrikan kuninkaallisen tiedeseuran ja tiedeakatemian jäsen. Hän on erikoistunut hyönteistensuojelun kaikkiin osa-alueisiin niin kotimaassaan kuin kansainvälisestikin. Samwaysille on myönnetty Etelä-Afrikan kuninkaallisen tiedeseuran John Herschel -kunniamerkki, Etelä-Afrikan tiede- ja taideakatemian Senior Captain Scott -kunniamerkki ja kultamitali sekä Etelä-Afrikan tiedeakatemian kultamitali. Samways on saanut elämäntyöstään Stellenboschin yliopiston kanslerin myöntämän palkinnon ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n puheenjohtajan erikoismaininnan. Hänen johtamansa Mondi Ecological Networks Programme -ryhmä palkittiin NSTF-South 32 -tunnustuksella. Äskettäin Ison-Britannian kuninkaallinen hyönteistieteellinen seura palkitsi Samwaysin merkittävästä ja esimerkillisestä työstä hyönteistensuojelun saralla. Kansainvälisen maatalouden ja biotieteiden järjestö CABI on juuri julkaissut hänen uuden kirjansa Insect Conservation: A Global Synthesis.

Yhteystiedot: samways@sun.ac.za; +27 825 799 978