Kuinka todennäköistä on kohdata pyöriäinen Suomen vesillä, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Penina Blankett?
— Se on vähän kuin lottovoitto. Pitää olla sopivassa paikassa. Pyöriäisten tunnistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Meille tulee paljon havaintoja, mutta monet niistä ovatkin esimerkiksi hylkeitä. Pyöriäisiä on Itämerellä noin 500.
— Vuodesta 2000 meillä on ollut kampanja, jossa keräämme kansalaisten havaintoja pyöriäisistä. Viimeisimpien tietojen mukaan meillä on 70 varmistettua havaintoa 120 yksilöstä.
Miksi pyöriäiset katosivat?
— Aikaisemmin pyöriäisiä on ollut Itämeren alueella jopa 50 000. Kannan lasku on ollut dramaattinen. Se alkoi 1940-luvulla, jolloin kalastus tehostui ja ympäristömyrkkyjen käyttö lisääntyi. Jossain vaiheessa niitä jopa metsästettiin Tanskan salmilla.
— Aiemmilla vuosikymmenillä nähty huomattavasti enemmän pyöriäisiä. Ihmisten ja pyöriäisten kohtaamiset olivat lähes jokakesäisiä koko rannikollamme Kemistä Vironlahdelle. Pyöriäiset ovat olleet osa lajistoamme.
Voiko perhosia bongata tappamatta niitä, Suomen Perhostutkijain Seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila?
— Perhosia voi sekä kerätä että valokuvata. Molemmat tavat ovat hyviä. Digikamera antaa hyvät mahdollisuudet, mutta jossain vaiheessa rajat tulevat vastaan. On paljon lajeja, joita ei voi varmuudella tunnistaa kuvista. Kukaan ei halua ehdoin tahdoin tappaa perhosia, mutta tutkimuksen kannalta kerääminen on tarpeellista eikä se uhkaa lajistoa.
— Päivällä perhosia voi tarkkailla missä tahansa, missä on kukkia tai vähänkin vihreää. 95 prosenttia Suomen perhoslajeista on kuitenkin yölajeja. Voi ostaa kunnollisen otsalampun ja lähteä yöaikaan ulos katselemaan.
Millainen on harvinainen perhoslaji?
— Minulle harvinainen laji tarkoittaa sellaista, jota ei ole löydetty aikaisemmin mistään, siis tieteelle uutta lajia. Niitäkin on Suomessa edelleen. Mutta onko sekään harvinainen? Se vain tarkoittaa, että sitä ei ole osattu löytää tai tunnistaa.
— Muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana perhosmaailma on mullistunut täysin. Nyt Suomessa näkee sellaisia lajeja, jotka olivat harvinaisia 20 vuotta sitten, esimerkiksi häiveperhosia.
Mikä perhonen saattaa houkuttaa myös kansainvälisiä harrastajia Suomeen?
— Kirjoverkkoperhonen on nykyään kaikkialla muualla Euroopan unionin alueella hyvin harvinainen ja hävinnytkin monesta paikasta. Kaakkois-Suomessa se on varsin yleinen, ja sitä näkee jopa Helsingissä, muttei enää Espoon länsipuolella. Kirjoverkkoperhosen elinympäristöjä ovat kangas- ja metsämaitikkaa kasvavat metsänreunat.
Artikkeli on ilmestynyt Yliopisto-lehden Tohtorin hatusta -palstalla numerossa Y/05/19.