Vastaan hölkkää virtaviivaisen näköisiä juoksijoita. Kuntoilemmeko enemmän kuin ennen, Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen?
— Lajiliittojen lisenssien kautta voimme seurata urheilun kilpailutoimintoihin osallistuvien määrää, mutta itsenäisesti kuntoilevista on pikemminkin valistuneita arvauksia.
Mitä valistunut arvaus kertoo?
— Suomalaiset voi jakaa noin neljään liikkujaryhmään. 10 prosenttia on himoliikkujia, joille urheilu on elämäntapa. Toisessa päässä ei juuri hölkätä: noin 20 prosenttia suomalaisista liikkuu melkein niin vähän kuin mahdollista.
— Suurimmat ryhmät ovat aktiiviliikkujat ja satunnaisesti liikkuvat, joita kumpiakin noin 30–40 prosenttia. Suurimmat vaihtelut tapahtuvat myös näiden ryhmien välillä: osa satunnaisesti liikkuvista siirtyy aktiivisesti liikkuvien joukkoon ainakin väliaikaisesti.
Sesongit vaikuttavat ainakin joidenkin liikkumisen määrään. Toiset ryhtyvät kuntoilemaan pakon edessä eli lääkärin määräyksestä. Kasvaako kuntoilevien keski-ikäisten ja ikäihmisen määrä?
— Sanoisin, että aktiivisesti liikkuvien joukko kasvaa. 1960-luvulla kasvanut sukupolvi tottui hyviin kuntoilupalveluihin jo nuoruudessaan: uimahalleihin, kuntolatuihin ja lenkkipolkuihin.
Mikä on suurin ongelma suomalaisten kuntoilussa?
— Saamme yhä vähemmän arkiliikuntaa. Arkiliikunnan lisääminen olisikin paras tapa liikuttaa koko kansaa.
Keväällä ja kesällä on mukava ulkoilla. Silti pimeä vuodenvaihde tai vaikkapa syyslukukauden alku innostaa liikkumaan. Mistä se johtuu, apulaisprofessori, sosiaalipsykologi Nelli Hankonen?
— Kyseessä on ihmisen ikiaikainen halu kehittää itseään, muuttua ”paremmaksi”. Etenkin vuodenvaihde on vakiintunut tällaisen uuden alun hetkeksi.
Motivaatio helposti lopahtaa keväällä, vaikka valon määrä lisääntyy. Iskeekö alkuinnostuksen jälkeen uupumus?
— Aika usein elämäntapoja yritetään muuttaa suoraviivaisesti yhdellä päätöksellä, ilman että olisi mietitty laajemmin, kuinka se parhaiten onnistuisi.
Eikö kyse ole vain kuntoilupäätöksestä ja siinä pysymisestä?
— Ei oikeastaan. Jos kuntoilun esteenä ovat olleet vaikka kiireinen elämäntilanne ja väsymys, esteet eivät poistu sillä, että päättää liikkua enemmän.
— Jotta elämäntapojen muuttaminen onnistuisi, tahdon lisäksi tarvitaan myös pohdintaa ja käytännön järjestelyjä. Pitää miettiä, mitä tarkalleen aikoo tehdä ja miten harrastus sopii muuhun arkeen.
Tohtorin hatusta -palsta on ilmestynyt Yliopisto-lehdessä Y/04/19.