Tunnetko sieniä? Sieniatlas kerää havaintoja eri lajeista — ilmoituksia koossa 18 000

2.10.2018
Sieniatlakseen toivotaan nyt tietoa erityisesti mäntymetsien lajeista.

— Aloitimme havaintojen keruun hytymaljakkaan etsintäkuulutuksella, Suomen sieniseuran tiedottaja Outi Laakso kertoo Sieniatlas-hankkeen ensimmäisestä keväästä 2017.

Ja sieniharrastajat kuulivat kutsun. Uusia hytymaljakashavaintoja kertyi yli 80 ja suurin osa niistä aiemmin tuntemattomilta kasvupaikoilta. Tieto harvinaisesta lajista kasvoi olennaisesti.

Tähän mennessä Sieniatlas-havaintolomakkeen kautta on saatu noin 18 000 ilmoitusta eri lajeista. Kuulostaa mukavalta, mutta urakkaa riittää. Sienituntija voi vain kadehtia lintubiologeja, lintuatlasta ja lintuihin liittyvän kansalaistieteen pitkää historiaa. Sienet tunnetaan lajiryhmänä huonosti.

YKSI UUSIEN LAJIEN PERÄSSÄ, TOINEN RUOKAA ETSIMÄSSÄ

Ruokasienten ympärillä käy nyt kuitenkin kova kuhina. Metsässä liikkuu yhä enemmän nuoria.

— Innostuksen kasvu on ilmiselvää. Vielä hiljattain sienestäminen oli vain vanhempien polvien hommaa, Laakso arvioi.

Sieni-into alkaa usein juuri ruokasienistä, mutta puhtaasti lajintuntemuksesta kiinnostuneitakin on —  ja harrastuksessa haastetta. Jo pelkästään Laakson suosikkisuvun sieniä, seitikkejä, löytyy Suomesta ainakin 600 lajia.

— Uusia havaintoja tehdään koko ajan ja DNA-tutkimus muuttaa käsitystä lajimääristä.

Laakso on vetänyt sienituntemuksen kursseja Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa. Myös Sieniatlas-hanke koulii asiantuntijoita.

— Kesäleireillä mennään joukolla metsään ja kerätään kaikki, mitä löytyy. Yksi tunnistaa yhden, toinen toisen. Porukalla oppii. Ja lopuksi kaivetaan mikroskooppi esiin vaikeita lajinmäärityksiä varten.

Helsingin yliopiston osalta Sieniatlas-hankettä pyörittää Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Uutinen on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/07/18.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.

Lue lisää aiheesta: Elämäntieteet