Hyönteismyrkyt nousivat otsikoihin Suomea myöten, kun ranskalaisbiologi Benoit Fontaine kertoi 21.3. Guardianissa tuoreista lintututkimuksista: monet tutut peltolinnut ovat vähentyneet Ranskassa dramaattisesti, pahimmillaan jopa 70 prosenttia 15 vuodessa. Tutkijat pitävät pääsyyllisenä maatalouden torjunta-aineita.
Neljää päivää myöhemmin Plant Biotechnology Journal julkaisi dosentti Minna Porasen kumppaneineen laatiman artikkelin, joka kertoo perinteisten kasvinsuojelukemikaalien korvaamisesta uuden bioteknologian luontoystävällisillä keksinnöillä.
— Lähestymistapamme on rokottaa kasvit kasvitauteja ja -tuholaisia vastaan, Poranen kuvailee suomalais-ranskalaista hanketta.
Rokotteessa käytetään RNA-molekyylejä, jotka käynnistävät kasvissa luontaisen puolustusreaktion. Tuhovaikutus pystytään suuntaamaan valittua taudinaiheuttajaa vastaan käyttämällä RNA:ta, jonka emäsjärjestys jäljittelee tuholaisen geenien emäsjärjestystä.
Rokotteet vaativat uutta lainsäädäntöä
Rokote vaikuttaa ainoastaan kasvitautiin tai -tuholaiseen, ja käytetty RNA hajoaa luonnossa nopeasti.
— Rokotteiden kehittämisen haaste on ollut RNA-molekyylien tuotto. Kaksijuosteisten RNA-molekyylien tuottaminen tuttuun tapaan kemiallisella synteesillä on liian kallista kasvinsuojelun tarpeisiin, Poranen sanoo.
Hänen ryhmänsä kehitti menetelmän, jossa RNA tuotetaan bakteerisoluissa hyödyntäen bakteereita tuhoavan viruksen RNA-monistuskoneistoa. Yhdessä ranskalaisten kanssa ryhmä osoitti rokotteen toimivaksi.
— Aikataulua rokotteen käyttöönotolle on vaikea ennustaa, koska tähän liittyvää lainsäädäntöä ei vielä ole olemassa.
Kasvirokotehanke on Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ja Ranskan kansallisen tiedeinstituutin (CNRS) tutkijoiden yhteistyötä. CNRS oli mukana myös Benoit Fontainen raportoimissa tutkimuksissa.
Uutinen on julkaistu Yliopisto-lehdessä Y/04/18.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.