Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2023.
Niko Johansson pyyhkäisee tiaisen höyhenpukua vanupuikolla. Toinen sipaisu siistii linnun kynnenaluset.
— Sitten puikko saa odottaa pakkasessa, että pääsen laboratorioon tekemään molekyylitutkimuksia, biologi selittää.
Hän kerää lintuasemalla näytteitä väitöstyöhönsä samalla kun rengastajat hoitavat omia velvollisuuksiaan.
— Tutkimuksen kautta olen oppinut linnuista paljon, mutta varsinainen harrastaja en ole koskaan ollut. Asemallakin paasaan usein muille kasvibiologiaa: kuinka monella tavalla se kytkeytyy lintuihin.
— Näytteenotto ei onnistuisi ilman lintuverkkoja valvovien harrastajien apua.
Darwinin jalanjäljissä
Johanssonin työhuone on Kaisaniemen puutarhan uhkeassa kivilinnassa, kasvimuseolla. Hänen tutkimuksensa koskee lintujen mukanaan kantamia itiöitä.
— Jo Darwin poimi pulujen jaloista siemeniä ja mietti lintujen ja kasvien suhdetta. Ei siis ole mitenkään vallankumouksellista ajatella, että joihinkin kasveihin on kehittynyt sopeumia, jotka auttavat niitä leviämään eläinten mukana.
Itiöitä tuottavien lajien kohdalla eläimiin ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota.
— Ajatellaan, että tuuli levittää itiöitä melkein rajattomasti ja että kaikkialla on tarjolla kaikkia lajeja ja elinympäristö sitten ”valitsee”, mikä missäkin menestyy.
Kasvisystematiikan linnassa töitä tehdessä lajien rakenne-erot pysyvät kuitenkin visusti mielessä.
— Kaikki jäkälät eivät vaikuta ihan sopivimmilta tuulilevitykseen.
Kelopuulta kelopuulle
Niinpä Johansson ryhtyi kartoittamaan linnuista löytyviä itiöitä. Pioneerityön tulokset ovat alustavia, mutta ajatus lintujen roolista näyttää saavan vahvistusta.
— Ajattele kelopuihin erikoistunutta harvinaista jäkälää. Onko sen elämä sen varassa, että tuuli onnistuu kuljettamaan itiöt seuraavaan sopivaan keloon? Vai sopisiko kelopuihin erikoistunut tikka sukkulataksiksi itiöille?
Siipitaksia käyttävistä lajeista hän puhuu vasta varovasti.
— Ainakin puolukan- ja mustikanpöhöä löytyy: loissieniä, jotka muuttavat varvut kirjaviksi. Se ilmeisesti houkuttelee lintuja. Eri karvelajejakin on, samoin kelmumaisia orvakoita ja muita kääväkkäitä.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.