Tiedekansallispuisto — aarnimetsää retkeilijöille, tutkimukselle ja luonnolle

Evon metsäalue Lammilla on saukkojen, ilvesten ja mehiläishaukkojen maa. Yliopisto kumppaneineen ehdottaa seudulle maailman ensimmäistä tiedekansallispuistoa.

Evolle Kanta-Hämeeseen saattaa syntyä maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto. Esitys perustamisesta eteni toukokuussa ympäristöministeriön pohdittavaksi. Tiedekansallispuiston ideana on tuoda tutkimusta lähelle suurta yleisöä. 

Evon arvokkaat metsäalueet järvineen ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille, esimerkiksi ilveksille, karhuille, saukoille ja liito-oraville. Evolla pesivät myös metsot, telkät, kuikat, kaakkurit ja jopa erittäin uhanalainen mehiläishaukka.

Evon harvinaisuuksiin kuuluvat myös aarnimetsäalueet. Alueella on tavattu ainakin 83 uhanalaista tai silmälläpidettävää eliölajia.

Metsäopetus Evolla alkoi jo 1860-luvulla, ja Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema toimii tukikohtana muun muassa bio- ja ympäristötieteiden tutkijoille ja opiskelijoille.

— Luontoarvot ovat tärkein peruste esityksessä, mutta sen lisäksi painotamme tutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä ja puiston työllisyysvaikutuksia, kertoo yksi hankkeen vetäjistä, projektisuunnittelija Niko Nappu Lammin biologiselta asemalta.

Tavoitteena on luoda Hämeenlinnan ja Lahden seudulle jopa tuhat uutta työpaikkaa. Luontobussi kuljettaisi retkeilijöitä Evolle ja edelleen majoitus- ja ravintolapalvelujen ääreen. Luontoyrittäjät, tutkijat, opettajat ja taiteilijat saisivat uusia mahdollisuuksia — ja retkeilijät, opiskelijat ja koululaiset tietoa ja elämyksiä.

Tieteelle välttämättömät pitkät aikasarjatutkimukset kehittyisivät.

— Entistä tiheämpi mittaus- ja sensoriverkosto auttaisi keräämään dataa alueelta. Evosta tulisi monipuolisen kansalaistieteen keskus, Nappu hahmottelee.

Uutinen on ilmestynyt Yliopisto-lehden Lyhyesti-palstalla 5/2020.

Lue lisää aiheesta Helsingin yliopiston uutisesta.