Taloustieteilijä: Metsien hiilitukijärjestelmä kannattaa ottaa käyttöön

Metsien hiilinielujen kasvattaminen vaikuttaisi erityisen edulliselta keinolta vähentää Suomen kokonaispäästöjä. Lisäksi metsätalouden kannattavuus paranisi hiilitukien myötä huomattavasti, toteaa perjantaina väittelevä Sampo Pihlainen.

Ilmastonmuutoksen myötä sekä metsiköiden kasvuolosuhteet että metsien taloudellisesti kannattavin käsittely muuttuvat. Helsingin yliopistossa väittelevän Sampo Pihlaisen  mukaan metsänkäsittelyn sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon tuo merkittävän lisän metsänomistajan tuloihin.

Pihlainen on väitöskirjassaan tutkinut taloudellisesti kannattavinta tapaa hyödyntää mäntymetsiköitä sekä nykyilmastossa että muuttuvissa ilmasto-oloissa. Malli on syntynyt yhdistämällä mäntymetsiköiden kasvua yksityiskohtaisesti kuvaava prosessipohjainen, ekologinen malli taloudelliseen kuvaukseen mäntypuustojen hoidon yksityiskohdista.

Metsänomistajan tulot muodostuvat puun myynnistä ja hakkuutähteiden myynnistä bioenergiaksi. Suomeen on ehdotettu lisäksi hiilitukijärjestelmää, jossa hiilen sitomisesta kasvavaan metsään palkitaan. Hiilitukijärjestelmä on jo käytössä Uudessa-Seelannissa.

Sampo Pihlaisen mukaan hiilitukijärjestelmä muuttaa taloudellista optimiratkaisua hiilensidontaa lisäävään suuntaan. Hiilitukijärjestelmän hintana kuitenkin on, että samalla puun myynnistä saatavat tulot alenevat.

– Suomen mäntyvaltaisten metsiköiden hiilensidonnan lisääminen esimerkiksi hiilitukijärjestelmän avulla näyttää silti erittäin kustannustehokkaalta verrattuna päästöjen vähentämiseen talouden muilla osa-alueilla.

Tulokset ovat kiinnostavia myös metsien monimuotoisuuden kannalta. Hiilitukijärjestelmän myötä nousee esiin metsässä hitaasti hajoavien kuolleiden puiden arvokas hiilivarasto. Tuen myötä taloudellisissa optimiratkaisuissa annetaan useamman puun kuolla luontaisesti, mikä on hyvä uutinen kuolleesta puusta riippuvaisille lajeille.

Pihlaisen väitöskirja esittelee suoraan käytettävissä olevia metsänkäsittelyketjuja, joita noudattamalla metsänomistajan tulot maksimoituvat. Laskennassa on käytetty tarkkoja uudistamis- ja hakkuukustannuksia sekä puutavaran laadusta riippuvia hintoja. Lisäksi on otettu huomioon metsänhoidon käytännön rajoitteita: esimerkiksi ensimmäisessä harvennuksessa on tehtävä metsäkoneelle ajourat. Harvennusten intensiteetille on asetettu yläraja tuuli- ja lumituhojen riskin pienentämiseksi.

___________________

FM Sampo Pihlainen väittelee 15.12.2017 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "On the economics of boreal Scots pine management under climate change" (Mäntymetsiköiden taloudellisesti kannattavin käsittely, hiilinielujen lisäys ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen). Väitöstilaisuus järjestetään C-rakennuksen (Latokartanonkaari 5, Helsinki) salissa K110.

 

 

Mikä hiilitukijärjestelmä?

1.    Metsänomistaja saa tukea hiilestä, joka metsään puiden kasvaessa sitoutuu.

2.    Metsänomistaja palauttaa tuen hiilen vapautuessa takaisin ilmakehään.

3.    Metsänomistaja voi kasvattaa hiilitukiaan lisäämällä metsänsä elävää biomassaa sekä tuottamalla enemmän sahatukkia, sillä siitä tehdään pitkäikäisempiä tuotteita kuin kuitupuusta.