Kylmä ja nälkä ajoivat kaksi petoa yhteistyöhön viime jääkauden ollessa kylmimmillään noin 15 000–20 000 vuotta sitten. Tuoreessa tutkimuksessa käytetyt fossiililöydöt viittaavat siihen, että nykyisten koirien varhaisimmat esivanhemmat kesyyntyivät juuri kylmässä ilmastossa eri puolilla Euraasiaa.
Jääkaudella Euraasian alueella asuneet ihmiset elivät pitkälti metsästämiensä eläinten lihalla, koska muut vaihtoehdot olivat talven vuoksi vähissä. Tutkimuksessa osoitettiin, että arktisilla ja subarktisilla alueilla saalistettavasta riistasta ihmiseltä jäi yli proteiinipitoista ravintoa. Apajille saapui susi, jonka ruoansulatus voi hyödyntää myös ne osat ruhoista, joille ihmisellä ei ole käyttöä.
— Syntyi tilanne, jossa oli jaettavaa ilman kilpailuasetelmaa, kertoo Ruokaviraston ja Helsingin yliopiston erikoistutkija Maria Lahtinen-Kaislaniemi.
Metsästäjä-keräilijät ovat saattaneet muuallakin maailmassa pitää lemmikkejä, mutta niistä on yleensä luovuttu ruoan ollessa vähissä.
Sudelle oli kannattavaa pysytellä ihmisen lähellä ja odotella tehokkaamman metsästäjän ruokkivaa kättä.
— Ihmisillä ei ehkä ollut aktiivista otetta kesyyntymiseen, mutta varmasti he huomasivat koiraeläimestä olevan myös muuta hyötyä kuin seuraa, Lahtinen-Kaislaniemi sanoo.
Scientific Reports -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistuivat Lahtinen-Kaislaniemen lisäksi Suvi Viranta-Kovanen (Helsingin yliopisto), Kristiina Mannermaa (Helsingin yliopisto ja Tarton yliopisto), Sakari Salonen (Helsingin yliopisto ja Bordeaux’n yliopisto) ja David Clinnick (Durhamin yliopisto ja Saint Mary’s College of California).
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2021. Oikaisu: Juttuun korjattu 15.3.2021 kello 12.34 ruokavalion koostumukseen liittyvä virheellinen tieto.