Viime kesänä Helsingin yliopiston tutkimusasemilla tehtiin merkittävä teknologinen harppaus, kun niille hankittiin yhteinen sukellusrobotti. Robotin kykyihin kuuluvat muun muassa vedenalainen videokuvaus, kolmiulotteisten mallien rakentaminen, sekä syvyys- ja lämpömittaukset. Kaiken lisäksi sitä ohjataan Xbox- pelikonsolin ohjaimella maan pinnalta. Tutkijoiden ei tarvitse sukeltaa itse.
Robotti säästää tutkijoiden aikaa, sillä se voi oleskella vesistöjen pohjalla ihmistä pidempään ja se kerää tehokkaammin erilaisia tietoja. Se voi esimerkiksi laskea biomassaa ilman, että massaa tarvitsee poistaa vedestä ja punnita.
Kesän aikana robotti on käynyt niin Lammin asemalla Hämeessä, Tvärminnen asemalla Hangossa kuin Kilpisjärven asemalla länsirajan käsivarressa. Robotti on tehnyt kolmiulotteisia malleja vesistöistä ja sen käyttöä on harjoiteltu.
— Teknologian käyttö biologian tutkimuksissa on yleistynyt. Erilaisia kokeiluja tutkijoilla on ollut, mutta pitkäjänteinen kehitystyö on puuttunut. Sille on selvä tarve, sanoo suunnittelija Niko Nappu.
Nappu kuuluu Helsingin yliopiston alaisen HILIFE-instituutin rahoittamia biologisia asemia kehittävään i3e lab:iin, joka auttaa tutkijoita ottamaan tutkimusteknologiaa käyttöön ja tekee asemia tunnetuksi esimerkiksi koululaisille. Pääpaino on Pelle Pelottoman tyylisissä ennakkoluulottomissa kokeiluissa. Sillä tavalla keksitään uusia keinoja, joilla työläämpiä, käsin tehtävää tutkimusta voidaan korvata.
— En ajattele, että näiden laitteiden pitäisi olla jotakin tiettyä tarkoitusta varten. Yksikön idea on, että kehitetään ja kokeillaan. Pitää olla mahdollisuus tehdä hulluja kokeiluja! Nappu sanoo.
Teknologisten kokeiluiden lisäksi yksikön tehtäviin kuuluu uudenlaisten opetusmateriaalien tuottaminen ja opetustapojen kehittely. Yksikön koostamalla Suuri Sininen -sivustolla jokainen voi tutustua Itämeren ja Suomen makeiden vesien lajistoon tai laajentaa tietämystään kaikille avoimella vesiluontokurssilla.
Lennokit pelastavat töyhtöhyypät
Innovaatioyksikkö hallitsee myös lennokit. Lammin asemalla on esimerkiksi tarjottu suosittuja lennokkikursseja tutkijoille. Lennokit eivät nimittäin olen leluja vaan niiden käytölle on sääntöjä, jotka pitää hallita ja välttää yhteentörmäyksiä muiden taivaalla liikkuvien koneiden kanssa.
— On paljon tutkijoita, jotka keksivät, että tässä tutkimuksessa voisi käyttää lennokkia, mutta heillä ei ole ollut aikaa opetella niiden käyttöä. Nyt, kun asema on tarjonnut kursseja, tutkija voi rahoitushakemuksessaan tarkasti kuvata, mihin lennokkia tarvitaan, ja todistaa, että osaa koneen käytön, sanoo tutkimuskoordinaattori John Loehr.
Jatkossa yksikkö tulee tarjoamaan lennokki- ja sukellusrobottiopetusta myös opiskelijoille.
Lisäksi tekeillä on sovellus, jonka avulla maanviljelijä saisi tiedon pellollaan sijaitsevasta töyhtöhyypän pesästä ja välttää ajamasta sen päälle. Paljaalla silmällä pesiä on hyvin hankala havaita, mutta lennokilla kuvatuista lämpökamerakuvista ne erottuvat.
— Kehitystyötä tarvitaan, jotta pysyisimme muiden yliopistojen perässä ja menisimme jopa niiden edelle, Nappu sanoo.