Seurantauutiset 2018 julkaistu: papanoiden laskentaa ja pesäpuiden kirjaamista

Tuore Seurantauutiset 2018 tarjoaa kattauksen tutkimuksiin, joiden teon vapaaehtoiset harrastajat ovat mahdollistaneet, kertoo huimasta lintujen rengastusvuodesta 2017 ja siitä, miten havainnot halutaan mahdollisimman laajasti iloksi ja hyötykäyttöön. Uutiset myös valottaa lintulajien nimeämistä ja esittelee lepakkoseurantaa.

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja Suomen Lajitietokeskuksen julkaisema Seurantauutiset 2018 ilmestyi nyt kolmatta kertaa. Sähköinen uutislehti on saanut myönteistä palautetta erityisesti vapaaehtoisten harrastajien parissa, joille sen avulla kerrotaan heidän työnsä merkityksestä.

– Vapaaehtoisten lintulaskijoiden panos on linnuston tilan seurannassa äärimmäisen tärkeä, kiittelee tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä Luomuksesta.

Lintulaskijat eivät laske pelkästään lintuja

Seurantauutiset 2018 vesipääsky (Aleksi Lehikoinen)

Seurantauutisten kannen vesipääskyn kuvasi Aleksi Lehikoinen

Seurantauutiset kertoo lintulaskijoiden laajentuvasta tehtäväkentästä. Laskijat seuraavat nykyisin lintukantojen lisäksi myös nisäkkäitä ja puiden siemensatoa. Vapaaehtoiset havainnoivat maastossa liikkuessaan myös elinympäristöä, sääoloja ja lintulautojen määrää.

Tietojen perusteella pystytään paremmin ymmärtämään lintukannoissa tapahtuneita muutoksia ja kerättyä tietoa voidaan käyttää myös muuhun ympäristönseurantaan ja tutkimukseen.

Liito-oravan papanoiden perässä

Liito-oravan kannankehitystä Suomessa seurataan tiiviisti. Valtakunnallisen seurannan avulla saadaan tietoa esimerkiksi uhanalaisuusarviointia ja lajinsuojelua varten. Seurantauutiset antaa vinkkejä, miten voisi itse löytää liito-oravan.

– Kevät on paras aika etsiä kellertäviä papanoita haapojen ja järeämpien kuusien juurilta, toteaa tutkija Sanna Mäkeläinen Luomuksesta.

– Seurannoissa kerätään nykyään tietoa myös harvinaisten jäkälälajien esiintymisestä.

Sääksen pesät seurannassa

Kalasääsken eli sääksen pesäpuu voi olla käytössä vuosikymmeniä. Seurantauutiset kertoo esimerkiksi viime vuonna löytyneestä pesäpaikasta, joka on ollut käytössä jopa 1800-luvulta asti. Pesäpuussa on oltava vahvat oksat ja latva, jotta puu kestää kookkaan risulinnan painon.

– Tunnetut sääksen pesät on rekisteröity Luomuksessa ja valtuutetut rengastajat seuraavat niiden tilannetta, kertoo valtakunnallisen petolintuseurannan koordinaattori Heidi Björklund.

Uusia pesiä rekisteröidään joka vuosi. Etenkin kesämökkiläiset ilmoittavat mielellään löytämänsä sääksen pesän.

– Jos epäilet löytäneesi uuden sääksen pesän, ilmoitahan siitä Luomuksen petolintuseurantaan, toivoo Björklund.

Hän myös muistuttaa, että kalasääsken ja maa- ja merikotkan pesät on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.

Seurantauutiset 2018

Lisätietoja:

Lue lisää aiheesta: Elämäntieteet