Seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitilanne pysynyt vakaana – oikein valittu antibioottihoito tärkeää
Seura- ja harrastuseläinten bakteerien yleinen antibioottiresistenssitilanne on uusimman FINRES-Vet-resistenssinseurantaraportin mukaan pysynyt hyvällä tasolla. Yksittäisten lääkeaineiden kohdalla tiettyjen bakteerien vastustuskyky niitä kohtaan on kuitenkin noussut. Tänään 18.11.2020 vietetään Euroopan antibioottipäivää ja päivän teemana on ”Oikea antibiootti oikeaan vaivaan”.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Ruokavirasto ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisevat vuosittain FINRES-Vet-raportin, joka seuraa eläinten bakteerien herkkyyttä antibiooteille. Vuoden 2019 lukujen perusteella antibiootit tehoavat edelleen koirien, kissojen ja hevosten bakteeri-infektioihin keskimäärin yhtä hyvin kuin aiempina vuosina.

Koirien kolibakteerien herkkyydessä muutosta huonompaan - yleinen resistenssitilanne kuitenkin edelleen hyvä

Koirien Escherichia coli -löydökset, joista yli 80 % oli eristetty virtsanäytteistä, olivat FINRES-Vet-raportin mukaan vuonna 2019 vastustuskykyisempiä yleisesti käytetyille ampisilliini- ja amoksisilliini-klavulaanihappo-antibiooteille kuin vuonna 2018, mutta kuitenkin herkempiä kuin aiempina vuosina. Raportissa todetaan myös, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastojen mukaan eläimille käytettävien antibioottitablettien myynti kasvoi hieman vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. Paluu heikompaan resistenssitilanteeseen herättää tutkijoissa mietteitä antibioottien käytön mahdollisesta muutoksesta koirilla. Tulevat vuodet näyttävät, mihin suuntaan resistenssitilanne kehittyy.

– Kun antibiootteja määrätään ja käytetään enemmän, myös bakteerien vastustuskyky niitä kohtaan kasvaa. Beetalaktaamit ovat yleisimmin seuraeläimille käytettyjä antibiootteja, ja niiden käytön lisääntyessä on mahdollista, että esimerkiksi beetalaktaameihin kuuluvaa ampisilliinia kohtaan kehittyy enemmän vastustuskykyä, pohtii eläinlääketieteen tohtori Thomas Grönthal Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Yleinen seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitaso on kuitenkin edelleen säilynyt hyvänä.

Teemana oikein kohdistettu antibioottihoito

Tänään 18.11.2020 vietetään Euroopan antibioottipäivää. Tänä vuonna päivän teemana on ”Oikea antibiootti oikeaan vaivaan”.

– Kannustamme eläinlääkäreitä ylläpitämään tietämystään antibioottihoidoista. Tässä toimivat oivana apuna esimerkiksi pohjoismaiset ja kansalliset eläinlääketieteelliset diagnostiikka- ja hoitokonsensusjulkaisut, kertoo pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Jenni Sukura Yliopistollisesta eläinsairaalasta.

– Esimerkiksi virtsatieinfektioihin määrätään paljon antibiootteja, jolloin herkkyysmäärityksen ja oikean antibiootin valinnan tärkeys korostuu. Joskus antibiootin tarve on myös hyvä kyseenalaistaa, Sukura jatkaa.

Tutkimusta mikrobilääkeresistenssistä – tapetilla hevosten moniresistentit bakteerit sekä antibioottien käytön järkeistäminen

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on käynnissä useita tutkimuksia, jotka keskittyvät eläinten bakteereilla esiintyvään mikrobilääkeresistenssiin sekä antibioottien tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Hevosten antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit –tutkimusprojektissa mielenkiinnon kohteena ovat hevosilla esiintyvät MRSA- ja ESBL-bakteerit. Tutkimus toteutetaan Yliopistollisessa hevossairaalassa ja hevosten kotitalleilla.

– Hevosista lähetetään hyvin vähän näytteitä, joten niiden taudinaiheuttajien vastustuskyvyn seuranta on hankalaa. Resistenssitilanne voikin huonontua ilman, että siitä saadaan ajantasaista tietoa. Siksi haluamme selvittää, kuinka paljon hevosilla esiintyy MRSA- ja ESBL-bakteereita Suomessa, kertoo väitöskirjatutkija ja tarttuviin eläintauteihin erikoistuva eläinlääkäri Katarina Eskola. Tutkimusta johtaa apulaisprofessori Anna Mykkänen.

Tiedekunnassa tehdään lisäksi tutkimusta, jossa selvitetään antibioottien käytön tarpeellisuutta koiran märkäkohtuleikkauksen jälkihoidossa.

Lisätietoja

  • Thomas Grönthal, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
    Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 02941 57811, thomas.gronthal@helsinki.fi
  • Katarina Eskola, ELL, tohtorikoulutettava, kliininen erikoistuva eläinlääkäri
    Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 02941 57289, katarina.eskola@helsinki.fi

Seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitulokset perustuvat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa tutkittuihin näytteisiin vuosilta 2014–2019. Näytteistä noin kolmannes oli Yliopistollisesta eläinsairaalasta ja loput yksityisiltä klinikoilta ympäri Suomen. Luvut julkaistiin HY:n, Ruokaviraston ja Fimean työstämässä FINRES-Vet-seurantaraportissa.