-Sammal sitoo itseensä kaiken – veden, ravinteet ja saasteet. Ne ottavat kaikki ravinteensa maata ja ilmasta, joten ne kuvastavat lajityyppinsä ja kasvupaikkansa lisäksi ympäristön saastuneisuutta, suometsätieteen professori Harri Vasander metsätieteen laitokselta sanoo.
Sammaleet varastoivat tynnyrimäisesti sisäänsä kaikkea, josta soiden kosteus johtuu.
Sammaleiden avulla onkin tehty isoja kansainvälisiä ympäristötutkimuksia, joissa on esimerkiksi kerätty samaa sammallajia eri puolelta Eurooppaa tietyin aikavälein
-Yhdessä tutkimuksessa sammaleista on tehty eräänlaisia palloja, joita on sijoitettu moottoritien läheisyyteen ja saatu siten tietoa miten pitkälle pakokaasujen saastevaikutus ulottuu, Vasander kertoo.
Sammaleet ovat elinehto turveteollisuudelle
-Rahkasammaleet ovat myös yhteiskunnallisesti tärkeitä. Ne ovat tuottaneet viimeisimmän jääkauden jälkeen Suomen soihin miljardien tonnien hiilivaraston turpeen muodossa, Vasander kertoo.
Turveteollisuus perustuukin pitkälti rahkasammalien kykyyn sitoa hiilidioksidia.
-Tässä puhutaan vähintään 2 - 3 miljardista tonnista, joka on todella suuri määrä, Vasander tarkentaa. Hän muistuttaakin, ettei soiden tärkeyttä saisi unohtaa.
-Itseasiassa jopa sana ’Suomi’ on baltialaista alkuperää, joka tarkoittaa alavaa märkää maata. Melkein voisikin sanoa, että Suomen koko identiteetti perustuu sammaliin, Vasander naurahtaa.
Kesällä sammaleet ovat kauneimmillaan
Taloudellisen hyödyn lisäksi sammaleista voi saada runsaasti silmäniloa.
-Ihmisiä kiinnostaa aina se, jos he näkevät jotakin kaunista ja erikoista. Sammaleet eivät ole poikkeus, sillä niistä löytyy paljon erikoisen värisiä, muotoisia ja kokoisia lajeja. Värihehku on parhaimmillaan juuri kesällä kirkkaassa valossa. Niistä voi saada arjen estetiikkaa, Vasander sanoo.
Sammaleiden kauneus on huomattu myös maailmalla, ja niitä voikin käyttää erilaisina koristeina.
-Erityisesti sammalpuutarhat ovat leviämässä Japanista Suomeen. Sammaleissa voi myös yhdistää ulkonäön ja hyödyn – viherkatoille laitettavat sammalkatot pitävät paljon kosteutta sisällään, Vasander selittää.
Tutkimusmatkalle metsään
Sammaleiden tunnistamisen avuksi voi ottaa opaskirjan mukaan. Esimerkiksi painotuoreessa Sata sammalta -kirjassa on helpot kuvaukset yleisimmistä maasammalista sekä suuret ja tarkat valokuvat. Kirja kattaa 95 prosenttia Suomen suomaaperän lajeista.
-Tällainen opaskirja pitäisi olla jokaisen kesämökillä lintu- ja sienikirjan rinnalla. Metsään kannattaa mennä kävelylle ja ihastella sammalmattoja. Siihen ei tarvitse mikroskooppia, vaan paljaalla silmällä näkee jo paljon ja halutessaan voi ottaa suurennuslasin mukaan, Vasander sanoo.