Jori Uusitalo kuvailee itseään generalistiksi, joka hallitsee metsäteknologian tutkimusalueen monipuolisesti. Hän on viime vuosina tutkinut erityisesti metsämaan kulkukelpoisuuden ennustamiseen liittyviä kysymyksiä sekä hakkuukoneen katkonnan ohjausta. Hänen tutkimuksessaan on ollut keskeisenä myös metsäkoneeseen liitettävien antureiden ja monipuolisen paikkatiedon hyödyntäminen puunkorjuun ohjauksessa. Hän tutkinut myös metsänkäsittelymenetelmien kehittämistä.
– Puunkorjuun toimintaympäristö on hyvin vaativa. Työ on tehtävä tehokkaasti ja taloudellisesti monimuotoisia ympäristöarvoja kunnioittaen. Metsäkoneet ovat raskaita ja saavat aikaan merkittäviä maastovaurioita, jos töitä ei suunnitella kunnolla. Metsien käsittelyssä tulee ottaa huomioon myös monet muut ympäristönäkökohdat: ilmastokysymykset, vesistönsuojelu ja luonnon monimuotoisuus., kuvailee Uusitalo alaansa.
Uusitaloa inspiroi erityisesti uusien tutkimusprojektien käynnistäminen sekä oppiaineen opetuskokonaisuuden rakentaminen. Vahva pohja opettamiseen on peruja Joensuun yliopistosta, jossa hän toimi seitsemän vuotta vt. professorina ja yliassistenttina.
– Uskon, että pystyn nyt hiukan kokeneempana olemaan vielä parempi opettaja. Opiskelijoiden parissa on hieno tehdä töitä. Oppiaineen etuna on se, että metsäteknologian perusopetuksen taso on ollut jo useita vuosia erinomaisella tasolla. Kiitos siitä yliopistonlehtori Veli-Pekka Kiviselle, sekä edeltäjälleni Bo Dahlinille, toteaa Uusitalo.
Uusitalo näkee myös etuja oppiaineiden yhteistyön lisäämistä, tietyin rajauksin eli hänen mukaansa sitä ei pidä kuitenkaan tehdä liian suurella painotuksella.
Uusitalon professuuri on alkanut etätöissä syyskuusta 2020 alkaen.
– Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on hieno kokonaisuus. Toivon, että myöhemmin keväällä ja syksyllä pääsen paremmin tutustumaan henkilökohtaisesti työtovereihin, toteaa Uusitalo.
Metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan professuurin mahdollisti lahjoittajien tuki
Puun korjuu ja kuljetus on metsien hoidon ohella olennainen osa koko kestävää metsätaloutta. Erilaiset kasvatus- ja korjuuteknologiat, sekä puunhankinnan logistiikka ovat alalle tärkeitä osaamisalueita, joita on opetettu ja tutkittu tiedekunnassa. Alan professuuria ei valtion perusrahoituksen kutistuttua ole tiedekunnassa ollut muutamiin vuosiin.
Tiedekunta sai kentältä viestiä, että professuurille olisi suuri tarve. Tämä rohkaisi dekaani Ritva Toivosta kääntymään alan toimijoiden puoleen ja ehdottamaan heille professuurin rahoittamista yhteisenä ponnistuksena. Tiedekunta sai lahjoituksia kaikkiaan 13 eri taholta.
– Tämä aihepiiri katsotaan olennaiseksi osa-alueeksi metsätieteiden kokonaisuudessa. Olemme todella tyytyväisiä vastaanotosta, jonka saimme alan sidosryhmiltä lahjoitusprofessuurin perustamiseen liittyen, sanoo dekaani Toivonen.
Yhteystiedot
- Jori Uusitalo, jori.uusitalo@helsinki.fi, +358 2941 58179